Europarlamentti ja komissio tyytymättömiä Nizzan tuloksiin
EU-parlamentti antoi tiistaina kylmäkiskoisen vastaanoton Nizzan huippukokouksen neuvottelemalle sopimukselle. Tuloksen arvosteluun yhtyi myös komission puheenjohtaja Romano Prodi. Parlamentin toinen edustaja valmistelevissa neuvotteluissa, saksalainen kristillisdemokraatti Elmar Brok ilmoitti itse äänestävänsä sopimusta vastaan kun se tulee parlamentin käsiteltäväksi.
Parlamentti ei voi kaataa sopimusta, mutta jos EU-parlamentti äänestää sitä vastaan, voi se vaikuttaa kansallisten parlamenttien ratifiointipäätöksiin.
Ranskan presidentti Jacques Chirac yritti parhaansa mukaan vakuuttaa, että sopimus Nizzassa oli paras mahdollinen vallitsevissa olosuhteissa. Vastaanotto oli laidasta laitaan tyrmäävä. Lähes ainoa kiitoksen aihe oli se, ettei laajentumiselle jäänyt estettä.
Prodi kriittinen
Komission puheenjohtaja Romano Prodi oli omassa puheessaan erittäin kriittinen. Hän pahoitteli, ettei huippukokous pystynyt päättämään laajemmasta siirtymisestä enemmistöpäätöksiin. Prodin mielestä tämä vastahakoisuus on osoitus näkemyksen puutteesta.
Prodi arvosteli tehtyä ratkaisua äänten painotuksista, koska se vaikeuttaa päätöksentekoa. Laajentuvassa unionissa olisi päinvastoin pitänyt laskea päätösten kynnystä.
- Toiseksi, se teki päätöksenteon vieläkin monimutkaisemmaksi, mikä entisestään vähentää ymmärrettävyyttä ja läpinäkyvyyttä jota kansalaiset ovat vaatineet, Prodi sanoi.
Prodin puhe sai vastaansa innostuneet suosionosoitukset parlamentilta. Chiracin puheen jälkeen valtaosa edustajista osoitti mieltään olemalla taputtamatta. Prodi sai siten hieman revanssia Nizzan kokouksesta, jossa Chirac sulki hänet pois kahdenvälisistä neuvotteluista jäsenmaiden kanssa.
Useat puhujat asettuivat tukemaan Prodia, joka totesi että yksinkertainen kaksoisenemmistö on ainoa objektiivinen ja ymmärrettävä ratkaisu, jolla on laaja tuki sekä pieniltä että suurilta mailta. Se merkitsisi järjestelmää, jossa mailla on yksi ääni kullakin - äänten lisäksi lasketaan onko päätöksen takana EU:n väestön enemmistö.
Teksti puuttuu
Monet parlamentaarikot kummastelivat, ettei Ranska vielä päivää kokouksen päättymisen jälkeen ollut pystynyt toimittamaan mustaa valkoisella siitä mitä oli sovittu.
Ilkka Suominen (kok.) katsoi puheessaan, ettei Nizzassa juuri kukaan puhunut "Euroopan äänellä". Lähes joka maa toi kokoukseen omat sisäpoliittiset ongelmansa ja kehui jälkeenpäin voineensa estää eurooppalaiset päätökset. Tällaista esimerkkiä varmasti hämmästellään hakijamaissa.
- Toivottavasti Nizza osoitti Suomelle ja muille pienille maille, että neuvoston roolin, hallitusten välisen eurooppalaisuuden korostaminen aiheuttaa päätöksenteon tasolla pienille maille jatkuvia tappioita, Suominen sanoi.
Hän arveli, että Nizza osoitti ainakin sen, ettei EU enää voi jatkaa nykymallilla.
Ulpu Iivari (sd.) kertoi sosialistiryhmän olevan "aika pettynyt" tulokseen. Iivarin mielestä on huolestuttavaa, että EU:ssa puhutaan kauniita esimerkiksi ympäristön ja työllisyyden hoitamisesta, mutta ei anneta unionille työvälineitä tehdä sitä. EU:n jo kolhiintunut uskottavuus ei siitä hevin kohene.
Heidi Hautala (vihr.) ja vihreiden toinen ryhmänjohtaja Paul Lannoye totesivat tiedotteessaan ryhmän olevan "syvästi pettynyt" Nizzan tuloksiin. Vihreät asettavat toivonsa Nizzassa sovittuun seuraavaan uudistuskierrokseen, johon pääsevät mukaan myös hakijamaat.
Keskustan Kyösti Virrankoski katsoi lausunnossaan, että päätökset olivat "kylmä suihku Suomen hyväuskoiselle EU-politiikalle". EU on tiukasti suurten jäsenmaiden johdossa, Virrankoski totesi.
Arvosteleva päätöslauselma
Parlamentti hyväksyi lisäksi torstaina päätöslauselman, jossa arvostellaan Nizzan huippukokouksen tuloksia. Päätöksenteko mutkistui, määräenemmistöpäätöksiä ei saatu lisättyä tarpeeksi eikä parlamentin oikeutta osallistua päätöksentekoon laajennettu.
Parlamentti arvioi, että jatkossa EU:n perussopimuksia pitää muuttaa uudella tavalla.
- Seuraavaa uudistuskierrosta pitää viedä eteenpäin laajalla pohjalla ja avoimesti, samaan tapaan kuin syksyn aikana valmisteltiin EU:n perusoikeuskirjaa, parlamentti katsoo. Tämän prosessi pitäisi johtaa yhtenäiseen, selkeään ja tiiviiseen asiakirjaan - perustuslakiin, parlamentti toteaa.
Neljän suurimman puolueryhmän kannattamassa päätöslauselmassa sanotaan, että useimmat päämiehet ajoivat Nizzassa vain lyhyen tähtäimen kansallisia etujaan eivätkä katsoneet koko EU:n tarpeita.
Parlamentti ei ole vielä tarkkaan tutkinut itse sopimustekstiä, mutta aikoo myöhemmin ottaa kantaa siihen. Ensireaktiot tulokseen ovat olleet varsin kriittisiä, ja monet parlamentaarikot ovat ilmoittaneet aikovansa äänestää pakettia vastaan. EU-parlamentti ei voi kaataa sopimusta.
STT- IKK
15.12.2000
