Perinteikkäät asut valmistettiin kyläläisten voimin
Korvalan kestikievari tarjoaa matkan 1800-luvun Peräpohjolaan
Jäämerentien varrelle Tiaisen kylään rakennettu Korvalan kestikievari tarjoaa vierailleen aikamatkan 1800-luvun Peräpohjolaan.
Ensi jouluna matkailijoita palvelee liki
neljäkymmentä naista ja miestä yllään 1800-luvulta mallinsa
saaneet asut. Opintoprojektina suunniteltujen pukujen
toteutuksesta vastaavat pienen kylän omat naiset.
Ajatus perinteisten vaatteiden valmistamisesta syntyi
kestikievarin emännän Jaana Wicks-Näsin mielessä. 111 vuotta
vanha kievari toimii huolella entisöidyssä ja sisustetussa
peräpohjalaistalossa Rovaniemen maalaiskunnassa.
Suuriakin
ulkolaisryhmiä majoittavalta yritykseltä toivottiin elämyksiä
tuottavia työasuja ja sille ehdotettiin Lapin pukujen
käyttämistä. Niiden sijaan yritys ja ohjelmapalvelussa
työskentelevät kyläläiset halusivat omaan peräpohjalaiseen
kulttuuriin pohjaavat työvaatteet.
Toive toteutui, kun Lapin yliopistossa tekstiili- ja
vaatetussuunnittelua opiskeleva Annamari Rytkönen lähti
opintoprojektina suunnittelemaan perinteikästä vaatetusta.
Menneisyyden vaatteiden metsästys vei Rytkösen Lapin
maakuntamuseon arkistojen, Pöykkölän kotiseutumuseon
kokoelmien ja vanhojen perunkirjojen pariin. Tutkimustyön
tuloksena hahmottuivat 1800-luvun tyylikaudet, värimaailma ja
materiaalit.
Rytkönen suunnitteli asut muun muassa kestikievarin
isäntäväelle, bussioppaille, keittiö- ja tarjoiluhenkilökunnalle,
hevosmiehille sekä matkailijoiden vaatettamisesta huolehtiville
pukutilan työntekijöille. Asujen tyylit vaihtelevat
1700-1800-luvun vaihteen bussioppaiden kansanomaisesta
vaatetuksesta isäntäparin 1800-luvun lopun tummansävyisiin ja
kapealinjaisiin asuihin.
Käsinkudottuja kankaita
Pukujen piirtämisen ja kaavoituksen jälkeen toteutuksesta
vastasivat kylän naiset. Tiaisessa asuva artenomi Katri
Piittisjärvi kutoi kangaspuilla yhteensä noin 80 metriä kangasta
hameisiin, röijyihin ja hartiahuiveihin sekä valmisti asuihin
perinteisiä nauhoja. Suuritöisten asujen ompelu oli kolmen
naisen harteilla.
- Kievarin isännän puku koostuu kaikkiaan yli kahdestasadasta
kangaspalasta ja pelkästään kokin takkiin piti ommella 56
napinläpeä, ompelijana toiminut Marketta Näsi kertoo.
Tekijät saivat huomata vanhojen asujen viisauden ja
säästäväisyyden.
- Kietaistavaa kauhtanatakkia leikattaessa ei kankaasta jää
ylitse kuin pieni riekale. Ennen ei ollut varaa heittää
materiaaleja hukkaan, Rytkönen kertoo.
Ongelmia asujen toteutuksessa aiheutti aikakautta
noudattelevien ostokankaiden löytäminen. Esimerkiksi
sarkakankaissa ei nykyään ole paljon valinnanvaraa.
Valmiit puvut ovat ylpeydenaihe ja voimannäyte sadan
asukkaan kylälle. Oman alueen perinteisiin pohjaava Kestikievari
tuo vaurautta ja toimentuloa koko alueelle.
Kestikievari sai
vastikään Rovaniemen seudun matkailupalkinnon. Rahoitusta
kylän hankkeille on saatu EU:n Recite II -aluekehitysohjelmasta
ja Lapin yliopiston EU-rahoitteisesta Lapin lumo -hankkeesta.
STT-MH
15.12.2000
Ajassa -sivulle
|