Perinteikkäät asut valmistettiin kyläläisten voimin

Korvalan kestikievari tarjoaa matkan 1800-luvun Peräpohjolaan

Ensi jouluna matkailijoita palvelee liki neljäkymmentä naista ja miestä yllään 1800-luvulta mallinsa saaneet asut. Opintoprojektina suunniteltujen pukujen toteutuksesta vastaavat pienen kylän omat naiset.

Ajatus perinteisten vaatteiden valmistamisesta syntyi kestikievarin emännän Jaana Wicks-Näsin mielessä. 111 vuotta vanha kievari toimii huolella entisöidyssä ja sisustetussa peräpohjalaistalossa Rovaniemen maalaiskunnassa.

Suuriakin ulkolaisryhmiä majoittavalta yritykseltä toivottiin elämyksiä tuottavia työasuja ja sille ehdotettiin Lapin pukujen käyttämistä. Niiden sijaan yritys ja ohjelmapalvelussa työskentelevät kyläläiset halusivat omaan peräpohjalaiseen kulttuuriin pohjaavat työvaatteet.

Toive toteutui, kun Lapin yliopistossa tekstiili- ja vaatetussuunnittelua opiskeleva Annamari Rytkönen lähti opintoprojektina suunnittelemaan perinteikästä vaatetusta. Menneisyyden vaatteiden metsästys vei Rytkösen Lapin maakuntamuseon arkistojen, Pöykkölän kotiseutumuseon kokoelmien ja vanhojen perunkirjojen pariin. Tutkimustyön tuloksena hahmottuivat 1800-luvun tyylikaudet, värimaailma ja materiaalit.

Rytkönen suunnitteli asut muun muassa kestikievarin isäntäväelle, bussioppaille, keittiö- ja tarjoiluhenkilökunnalle, hevosmiehille sekä matkailijoiden vaatettamisesta huolehtiville pukutilan työntekijöille. Asujen tyylit vaihtelevat 1700-1800-luvun vaihteen bussioppaiden kansanomaisesta vaatetuksesta isäntäparin 1800-luvun lopun tummansävyisiin ja kapealinjaisiin asuihin.

Käsinkudottuja kankaita

Pukujen piirtämisen ja kaavoituksen jälkeen toteutuksesta vastasivat kylän naiset. Tiaisessa asuva artenomi Katri Piittisjärvi kutoi kangaspuilla yhteensä noin 80 metriä kangasta hameisiin, röijyihin ja hartiahuiveihin sekä valmisti asuihin perinteisiä nauhoja. Suuritöisten asujen ompelu oli kolmen naisen harteilla.

- Kievarin isännän puku koostuu kaikkiaan yli kahdestasadasta kangaspalasta ja pelkästään kokin takkiin piti ommella 56 napinläpeä, ompelijana toiminut Marketta Näsi kertoo.

Tekijät saivat huomata vanhojen asujen viisauden ja säästäväisyyden.
- Kietaistavaa kauhtanatakkia leikattaessa ei kankaasta jää ylitse kuin pieni riekale. Ennen ei ollut varaa heittää materiaaleja hukkaan, Rytkönen kertoo.

Ongelmia asujen toteutuksessa aiheutti aikakautta noudattelevien ostokankaiden löytäminen. Esimerkiksi sarkakankaissa ei nykyään ole paljon valinnanvaraa.

Valmiit puvut ovat ylpeydenaihe ja voimannäyte sadan asukkaan kylälle. Oman alueen perinteisiin pohjaava Kestikievari tuo vaurautta ja toimentuloa koko alueelle.

Kestikievari sai vastikään Rovaniemen seudun matkailupalkinnon. Rahoitusta kylän hankkeille on saatu EU:n Recite II -aluekehitysohjelmasta ja Lapin yliopiston EU-rahoitteisesta Lapin lumo -hankkeesta.

STT-MH
15.12.2000

Ajassa -sivulle