Puolueita pidetään kansanvallalle välttämättöminä
Poliittiset puolueet ovat kansalaisten mielestä välttämättömiä kansanvallan toteutumiseksi. Puolueiden halutaan kuitenkin uusiutuvan ja unohtavan vanhat toimintatapansa.Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin kansalaisten asenteita kunnallispolitiikkaan, vaikuttamistapoja kunnallisiin asioihin ja mm. äänestämistä lokakuun kunnallisvaaleissa.
Lähes kolme neljäsosaa kansalaisista pitää poliittisia puolueita tutkimuksen mukaan välttämättöminä kansanvallan toteutumiseksi. Puolueissa ja poliittisissa päättäjissä koetaan kuitenkin olevan heikkouksia.
Kansalaisten mielestä puolueita kiinnostavat vain äänet, eivät äänestäjien mielipiteet. Puolueiden pitäisi vastaajien enemmistön mielestä uusiutua ja unohtaa vanhat toimintatapansa. Yli puolet suomalaisista haluaa kannattamansa puolueen uusiutuvan.
Tämän lisäksi valtuutettujen koetaan pian vaalien jälkeen menettävän kosketuksensa äänestäjiin. Nämä heikkoudet olivat kuitenkin huomattavasti yleisempiä neljä, ja erityisesti kymmenen vuotta sitten tehdyissä vastaavissa tutkimuksissa.
Kun kansalaisille esitettiin väittämä, että valitut valtuutetut menettävät pian kosketuksensa äänestäjiin, vuonna 1990 väittämään vastasi myönteisesti 84 prosenttia, vuonna 1996 oli 68 prosenttia ja nyt enää 55 prosenttia vastanneista samaa mieltä.
Luottamus valtuustoon lisääntynyt
Luottamus siihen, että valtuusto tekee oikeita päätöksiä on melko korkea ja luottamus on lisääntynyt huomattavasti vuodesta 1996. Varsinkin nuorten 18-24 -vuotiaiden vastanneiden mielestä valtuusto tekee oikeita päätöksiä. Kaksi kolmesta nuoresta ja 53 prosenttia kaikista vastanneista luottaa tähän.
Varsin huomattava osa ihmisistä, 46 prosenttia, on sitä mieltä, että heillä ei ole sananvaltaa siihen, mitä valtuusto tekee. Lisäksi melkein joka toisen vastaajan mielestä asuinkunnan toiminnalla on vain vähäinen vaikutus jokapäiväiseen elämään. Joka toisen mielestä kuntalaisia koskevat päätökset tehdään muualla kuin kunnanvaltuustossa.
Kansalaisista vain runsas kolmasosa seuraa säännöllisesti kannattamansa puolueen edustajien valtuustotoimintaa.
Äänestämistä kunnallisvaaleissa pidetään edelleen hyvänä tapana vaikuttaa kunnan asioihin ja äänestämisen painoarvo on kasvanut vuodesta 1994. Suorien kontaktien merkitys, yhteydenotto valtuutettuun tai muissa luottamustehtävissä toimiviin ja kunnan henkilökuntaan on kasvanut.
Kansanäänestyksen merkitys vähentynyt
Kunnallisen kansanäänestyksen merkitys vaikutustapana on melko suuri, mutta vähäisempi kuin kuusi vuotta sitten. Osallistumista puoluetoimintaan pitää hyvänä vaikuttamistapana alle puolet vastaajista.
Yli puolet vastaajista ei koe kunnallisvaltuuston toiminnalla ja päätöksillä olevan kovinkaan paljoa tai lainkaan merkitystä jokapäiväiseen elämäänsä.
Eduskunnan toiminnan ja päätösten vaikutus koetaan samantasoiseksi kuin valtuustonkin. EU-parlamentin katsoo vaikuttavan jokapäiväiseen elämään erittäin tai melko paljon neljäsosa haastatelluista.
Kunnanvaltuuston vaikutus on hieman noussut vuodesta 1996 ja eduskunnan vaikutus vähentynyt. EU-parlamentin vaikutus on samalla tasolla kuin vuonna 1996.
Kunnallisesta luottamustehtävästä on erittäin tai melko kiinnostunut lähes joka kuudes haastatelluista. Koko aikuisväestöstä laskettuna osuus vastaa noin 500 000 henkilöä. Kiinnostuneimpia luottamustehtävistä ovat alle 25-vuotiaat, joista erittäin tai melko kiinnostuneita on neljäsosa.
Kymmenesosa äänestysikäisistä on ollut ehdokkaana joko kunnallisvaaleissa tai johonkin kunnalliseen lautakuntaan. Ehdokkaaksi on pyydetty joka neljättä.
Nuoret jättivät äänestämättä kunnallisvaaleissa
Lokakuun kunnallisvaaleissa jättivät äänestämättä erityisesti nuoret ja viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana nykyiseen asuinkuntaansa muuttaneet. Kunnassa alle viisi vuotta asuneiden äänestysinnokkuus on selvästi heikointa. Vaikka äänestysprosentti kaiken kaikkiaankin oli alhainen, vain 37 prosenttia kunnassa alle viisi vuotta asuneista käy äänestämässä.
Puoluekannatuksen mukaan passiivisimpia vaaleissa olivat Vihreiden, Kokoomuksen ja SDP:n kannattajat ja aktiivisimpia Vasemmistoliiton ja Keskustan kannattajat.
Kunnallisvaaleissa äänestäneistä neljäsosa ja äänestämättä jättäneistä vajaa kolmasosa koki vaalien ehdokasasettelussa tai ehdokkaissa olleen puutteita. Sopivan ehdokkaan löytämisen vaikeutta pidettiin suurimpana äänestämättä jättämisen syynä ja puutteena ehdokasasettelussa. Äänestämässä käyneiden mielestä suurin puute oli ehdokkaitten vähäisyys.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kansalaisten asenteita kunnallispolitiikkaan, mielipiteitä vaikuttamistavoista kunnallisissa asioissa, päättäjätahojen vaikutuksia jokapäiväiseen elämään, ehdokkuutta kunnalliseen luottamustoimeen, sekä äänestämistä lokakuun 2000 kunnallisvaaleissa ja mielipiteitä vaalien ehdokasasettelusta ja sen puutteista.
Tutkimus tehtiin marraskuussa puhelinhaastatteluina. Tutkimukseen haastateltiin 937 henkilöä otoksessa, joka edustaa 18-74 -vuotiasta väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
Vastaavat tutkimukset asennoitumisesta kunnallispolitiikkaan on tehty vuosina 1990 ja 1996. Mielipiteitä vaikutustavoista kunnallisissa asioissa tutkittiin edellisen kerran vuonna 1994 ja päättäjätahojen vaikutusta jokapäiväiseen elämään vuonna 1996.
ILPO KIURU
15.12.2000
