Suomalaisten maanpuolustustahto lujittunut
Suomalaisten maanpuolustustahto on lujittunut.
Maanpuolustustahto on nyt korkeammalla tasolla kuin
kertaakaan mittauksissa, joita Maanpuolustustiedotuksen
suunnittelukunta (MTS) on tehnyt vuodesta 1982.
MTS julkisti uudet tutkimustuloksensa tiistaina. Nyt 81
prosenttia haastatelluista vastasi myöntävästi ja 14
prosenttia kieltävästi vakiintuneeseen kysymykseen, joka
mittaa maanpuolustustahtoa.
Kysymys kuuluu "Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko
suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti
kaikissa olosuhteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta".
Maanpuolustustahto on nyt mittausajan suurin myös sikäli,
että kysymykseen kieltävästi vastanneiden määrä on kaikkien
aikojen matalin. Vuosi sitten kysymykseen vastasi
myöntävästi 75 ja kieltävästi 18 prosenttia suomalaisista.
Aiempaa useampi suomalainen haluaa myös korottaa
puolustusmäärärahoja. Lähes puolet eli 46 prosenttia
haastatelluista oli tätä mieltä. Viime vuonna vastaava luku
oli yli kymmenen prosenttiyksikköä pienempi.
Liittoutuminen ei houkuttele
Suomalaisten selvä enemmistö on edelleen sotilaallisen
liittoutumattomuuden kannalla. Liittoutumattomuutta
kannattaa 66 prosenttia väestöstä. Joka neljäs puolestaan
katsoo, että Suomen pitäisi pyrkiä liittoutumaan. Viime
keväänä joka viides oli liittoutumisen kannalla.
MTS arvioi, että liittoutumattomuuden kannatus näyttää
vakiintuneen viime vuosina noin 70 prosentin tasolle.
Huomion arvioista on, että miehet kannattavat naisia
useammin liittoutumista.
Hyväksyttävin liittoutumisen vaihtoehto on suomalaisten
mielestä puolustusliitto Nato. Kun kansalaisilta kysyttiin
mieluisinta vaihtoehtoa siinä tilanteessa, että Suomi joka
tapauksessa päättäisi liittoutua, 48 prosenttia kannatti
nyt Nato-jäsenyyttä.
Tässä tutkimuksessa 60 prosenttia kansalaisista on sitä
mieltä, että Suomi on menossa Naton jäsenyyteen. Joka
neljäs (25 pros.) taas katsoi, että maamme ei liity Natoon.
Puolet kannattaa EU:n kriisijoukkoja
Puolet eli 52 prosenttia suomalaisista suhtautuu
myönteisesti siihen, että EU on parhaillaan perustamassa
kriisinhallintajoukkoja. 43 prosenttia kansasta taas ei
pidä hyväksyttävänä, että EU on näin ottamassa itselleen
myös sotilaallisia tehtäviä.
Yli puolet vastaajista (57 pros.) kannattaa sitä, että
maamme asettaa tarvittaessa 1 500 sotilasta EU:n
kriisinhallintajoukkojen käyttöön. Päinvastainen näkemys
oli 37 prosentilla.
Suomen väestö suhtautuu myönteisesti maamme osallistumiseen
rauhanturvatehtäviin: vain 7 prosenttia vastanneista
asennoituu siihen kielteisesti. Sen sijaan Kosovon
ilmaiskujen kaltaisiin rauhaanpakottamisen operaatioihin
osallistumista ei hyväksytä. Tällaisia operaatioita
vastustaa noin kaksi kolmasosaa suomalaisista.
Miehet suhtautuvat selvästi naisia myönteisemmin EU:n
kriisinhallintakyvyn kehittämiseen. Samoin nuoret
ikäluokat, 15-34-vuotiaat kannattivat muita useammin EU:n
toiminnan laajentumista myös sotilaallisiin tehtäviin.
Vahva luottamus ulkopolitiikkaan
Maamme väestö luottaa MTS:n tutkimuksen mukaan edelleen
vahvasti Suomen ulkopolitiikan hoitoon. Vahvasta
luottamuksesta kertova prosenttiluku on nyt 81, mikä tosin
on hieman alhaisempi kuin viime keväänä saatu tulos.
Suomalaiset ovat luottaneet ulkopolitiikan hoitoon myös
1970- ja 1980-luvuilla. MTS:n tutkimuksissa saatiin niin
ikään silloin vastaavia, erittäin korkeaa luottamusta
kuvaavia lukuja.
Tutkimuksen tiedot perustuvat MTS:n Suomen Gallupilla
teettämään tutkimukseen. Kyselyyn haastateltiin 1 015 yli
15-vuotiasta suomalaista eri puolilta maatamme Ahvenanmaata
lukuun ottamatta. Haastattelut tehtiin 10.10.-16.11.
Tulosten virhemarginaali on keskimäärin noin kaksi
prosenttiyksikköä puoleen tai toiseen.
STT-IKK
15.12.2000
Politiikka -sivulle
|