Nizzan sopimuksessa on laskuvirheitä
Nizzan huippukokouksen päätöksissä on epäselvyyksiä. EU-maat joutuvat pikapuoliin selvittämään keskenään, mitä oikein tuli päätettyä. Epäselvyydet tulivat kokonaan ilmi vasta keskiviikkona, jolloin puheenjohtajamaa Ranska toimitti kirjallisen version Nizzassa maanantaiaamun pikkutunneilla tehdyistä päätöksistä.
Vakavimpia ongelmia on se, etteivät laskelmat määräenemmistöpäätösten kynnyksistä täsmää äänimäärien kanssa.
Ministerineuvoston yhteenlaskettu äänimäärä 27 maan EU:ssa nousee 345:een. Erillisessä pöytäkirjassa sovittiin Belgian vaatimuksesta, että määräenemmistöpäätösten kynnys saa nousta korkeintaan 73,5 prosenttiin.
Mutta toisaalla määrätään, että määräenemmistöön vaaditaan 258 ääntä. Tämä on jo 74,78 prosenttia, eli päätöksenteko on vaikeutumassa selvästi nykytilaan verrattuna. Nyt kynnys on 62 ääntä 87:stä, eli 71,26 prosenttia.
Toisin sanoen EU-maat joutuvat ilmeisesti nostamaan kynnystä estää päätöksiä. 258 ei täytä tätä ehtoa. Jotta prosenttiluvut täsmäisivät pitäisi päätökseen riittää 254 tai mieluiten 253 ääntä. Mitä korkeampi prosenttikynnys on, sitä vaikeampi on koota tarvittavat äänet EU-mailta ja tehdä enemmistöpäätöksiä.
Toinen omituisuus liittyy parlamenttipaikkoihin. Paikkojen katto nousee nyt 732:een, mutta tämä summa on epälooginen. Tshekki ja Unkari, joilla on suurempi väestö kuin Belgialla ja Portugalilla, saavat 20 paikkaa.
Vanhoille jäsenille tulee 22 paikkaa kullekin. Taustalla on se, että puheenjohtajamaa Ranska lepytteli tyytymättömiä maita Nizzassa jakelemalla ylimääräisiä parlamenttipaikkoja sikin sokin.
Brysselin baanalle
Kirjoitettuun tekstiin sisältyy myös päätös, joka syntyi ilmeisesti vasta aivan kokouksen viimeisillä minuuteilla, ilman että EU-johtajat saivat siitä keskustella.
Sen mukaan EU:n huippukokouksia aletaan jatkossa yhä useammin pitää Brysselissä. Tällä täkyllä Ranskan presidentti Jacques Chirac houkutteli Belgian pääministeriä Guy Verhofstadtia hyväksymään sopimuksen, jota Belgia viimeisenä vastusti.
Jo 2002 pidetään vähintään joka toinen kokous siellä, ja siitä lähtien kun EU saa 18 jäsenmaata, siirtyvät kaikki kokoukset Brysseliin. Komission puheenjohtaja Romano Prodi iloitsi jo tiistaina tästä ratkaisusta, koska se vahvistaa Brysselin roolia "Euroopan pääkaupunkina".
Vielä on epävarmaa, hyväksyvätkö tulevat puheenjohtajamaat ratkaisun, josta ei ollut mitään puhetta etukäteen.
Vahva puheenjohtaja
Komission puheenjohtajan asema kuitenkin vahvistui, sillä hän saa vastedes virallisesti oikeuden käskeä komissaareja eroamaan. Komission puheenjohtaja valitaan tulevaisuudessa enemmistöpäätöksellä huippukokoustasolla.
Tämä merkitsee, että enää ei voi toistua se, mitä tapahtui vuonna 1994 Korfun huippukokouksessa. Tuolloin Britannian pääministeri John Major kieltäytyi hyväksymästä Belgian pääministeri Jean-Luc Dehaenea puheenjohtajaksi, vaikka kaikki muut jäsenmaat kannattivat tätä. Seurauksena oli, että puheenjohtajaksi nostettiin häthätää Luxemburgin Jacques Santer.
Jäsenmaat hyväksyvät uuden puheenjohtajan kanssa yhteisymmärryksessä ja määräenemmistöllä komissaarien listan. Yksittäisistä komissaareista ei kuitenkaan äänestetä, ja jokainen maa valitsee itse komissaarinsa.
Lailliseen muotoon
Alkuvuoden aikana, Ruotsin puheenjohtajakaudella, on Nizzan päätökset kirjoitettava laillisen sopimustekstin muotoon. Teksti pitäisi allekirjoittaa alkuvuonna. Sen jälkeen Nizzan sopimus pitäisi ratifioida jäsenmaiden parlamenteissa, jonka jälkeen se voi astua voimaan.
Vaikeimpia muotoiltavia on kauppapolitiikan osuus. EU-maat sopivat, että enemmistö palvelukauppaa koskevista päätöksistä otetaan enemmistöpäätösten piiriin. Poikkeusten ja ehtojen muotoilusta odotetaan hyvin vaikeaa tehtävää.
EU-parlamentti ottaa kantaa sopimukseen ensi vuonna. Ainakin Belgian ja Italian parlamentit ovat ilmoittaneet, että ne eivät hyväksy sopimusta jos EU-parlamentti hylkää sen. EU-parlamentin kannalla ei ole juridista merkitystä sopimuksen voimaantulon kannalta.
STT-IKK
15.12.2000
