Venäjän johto ja kansa vuoropuhelussa Helsingissä
Venäjän johto ja kansa pääsivät avoimeen vuoropuheluun Helsingin suomalais-ugrilaisessa maailmankongressissa tiistaina.
Kansallisuusministeri Aleksandr Blohin kertoi, että Venäjällä kansallisuusasiat on hoidettu mallikelpoisesti, ja hän sai pian monta kommenttia ja vastaväitettä.
Blohin kertoi Venäjällä säädetyistä kieliä ja kulttuuria koskevista laista, jotka takaavat kaikille kansoille niiden suuruudesta riippumatta yhtäläiset oikeudet. Blohin sanoi, että Venäjä on demokraattinen oikeusvaltio, jossa kaikilla on mahdollisuus omakieliseen koulutukseen.
Lakeja ei toteuteta
Karjalainen duuman kansanedustaja Artur Mäki vastasi heti, etteivät lait toteudu, koska sitä varten ei ole käytössä rahaa.
Tverin läänin apulaiskuvernööri Anatoli Golovkin totesi niin ikään, että Venäjän kielilakia ei ole yritettykään toteuttaa. Hän toivoi, että seuraavan neljän vuoden aikana hallitus ehtisi kuitenkin tehdä jotain.
Golovkin sanoi, että me voimme tuntea luottamusta kielilakiin vasta sitten, kun "suuri Venäjän kansa lopettaa kaikki suurvaltasovinismin muodot."
Kulttuuriin sisältyy oikeus maahan
Suomalais-ugrilaisen kongressin poliittisessa työryhmässä alustanut Åbo Akademin professori Martin Scheinin korosti, että YK:n asiakirjoissa kulttuuri käsitetään hyvin laaja-alaisesti. Siihen kuuluu myös luonnonvaroihin perustuvan elämäntavan suojelu, hän sanoi.
Udmurtilainen alustaja Kuzma Kulikov piti juuri yksityistämistä ja maan myymisen mahdollisuutta suurena uhkana pienille kansoille.
Kulikov arveli, että maan myynnin mahdollisuus mitätöi kansojen oikeuden omaan alueeseensa. Hänen mielestään myöskään oikeus kansojen tasavertaisuuteen ei toteudu.
- Yhdelläkään (Venäjän) kansalla ei ole oikeutta itsehallintoon, hän väitti.
Venäjän suomalaiset syrjittyjä
Inkerin suomalaiset puhuivat monella suulla siitä, ettei suomalaisia ole Venäjällä tunnustettu vähemmistökansaksi lainkaan.
Kansanedustaja Mäki kertoi, että Venäjän hallitukselle tehtiin jo vuonna 1993 esitys suomalaisten Stalinin vainojen uhrien maineen palauttamiseksi. Vastausta ei kuitenkaan ole kuulunut, hän sanoi.
Inkeriläisten vainoja tutkinut Leo Gildi sanoi puolestaan, että inkeriläisiä surmattiin niin kuin juutalaisia Euroopassa ja intiaaneja Amerikassa.
Karjalainen Anatoli Grigorjev sanoi, että kielteinen kehitys Venäjän kansallisuuspolitiikassa jatkuu. Hänen mielestään valtaa pitävien päämääränä on edelleen koko väestön venäläistäminen.
Jotain on tehtykin
Venäjän kansallisuusasiain apulaisministeri Aleksei Tomtosov vastasi syytöksiin sanomalla, että paljon on kuitenkin tehtykin.
Hän valitti kuitenkin myös, etteivät hyvät lait aina toteudu. Syitä on paljon. Yhtenä perussyynä hän piti rahan puutetta.
Tomtosovin mielestä suomalais-ugrilaisten kansojen pitäisi kuitenkin yhdessä valtaelinten kanssa jatkaa vähemmistöjen aseman parantamista. Myös monet muut puhujat korostivat sitä, että eteenpäin päästään vain kansan ja valtiovallan yhteistyöllä.
STT-VT
15.12.2000
