Matemaatikkonero Alan Turing oli tietokoneen ensimmäinen kehittelijä ja sotasankari
Tietokoneiden historia on suurelta osin kirjoittamatta. Vain har vat tietävät nimeltä tämän alan suurmiehet. Yksi heistä on englantilainen matemaatikko ja yleisnero Alan Turing (1912-54), jonka panos oli ratkaiseva sekä tietokoneiden alkutaipaleen teoreetikkona että käytännön insinöörinä.
Suomessa Alan Turing on ajankohtainen, koska tänä syksynä on julkaistu kaksi Turingista kertovaa elämäkertaa. Helsingissä esitetään tällä viikolla myös hänestä kertovaa näytelmää.
Poikkeusyksilön tarina
Turingin tarina seuraa epäsosiaalisen poikkeusyksilön tuttua kaavaa: koulussa hulttio, kirkossa häirikkö, yliopistossa nero. Hän teki ensimmäiset matemaattiset keksintönsä jo viisitoistavuotiaana, mutta vähät välitti sovinnaisista käytöstavoista saati raamatunhistorian pakko-opetuksesta.
"Turingista tulee ongelma missä yhteisössä tahansa", huokasivat opettajat. Cambridgeen ja Princetoniin hän kuitenkin kelpasi. Hän sai opettajakseen yhtä epäsovinnaisen Ludwig Wittgensteinin.
Turing oli yksinäinen susi. Hän ei kyennyt ryhmätyöhön eikä halunnut ohjata oppilaita tai perustaa omaa koulukuntaa, vaan kehitteli ajatuksensa ylhäisesti yksin. Hän oli fanaattinen urheilija, joka juoksi maratonin aikaan 2 tuntia 46 minuuttia 3 sekuntia ja oli ehdolla Englannin olympiajoukkueeseenkin.
Urheilu oli Turingille hänen oman ilmoituksensa mukaan seksin korvike. Hänen sopeutumattomuuteensa vaikutti piiloteltu homoseksuaalisuus. Cambridgen yliopiston King's College kuitenkin oli suvaitsevainen paikka, jossa tunnettuja homoja oli muitakin, esimerkiksi taloustieteilijä John Maynard Keynes.
Turingilla oli kultasormi, jonka kosketus mullisti monia tieteenaloja: lukuteoriaa, kvanttimekaniikkaa, todennäköisyyslaskentaa, kognitiotieteitä ja biologiaa.
Hänen kehittämänsä ajatusleikki kaikkivoipaisesta "Turingin koneesta" on teoreettisen tietojenkäsittelyopin peruskäsitteitä. Hän pyrki mallintamaan myös ihmismielen toimintaa matemaattisten algoritmien avulla. Hän pohdiskeli myös tekoälyn ongelmaa.
Turingin suuruus on siinä, että hän tutki oikeastaan kaikkia tietokoneiden teoreettisia ongelmia ennen kuin ensimmäistä tietokonetta oli rakennettukaan. Turingin sormenjäljet tuntuvat myös kryptologiassa eli salakirjoitustieteessä.
Saksalaisten salakirjoituksen avaaja
Toisen maailman sodan syttyessä Turing määrättiin kryptologian erikoisupseeriksi. Suursodan dramaattisimpiin episodeihin kuuluu Englannin ja Saksan parhaiden matemaatikoiden kamppailu operatiivisen sodanjohdon koodien salaamiseksi ja murtamiseksi.
Saksalaisilla oli absoluuttisen varmaksi uskottu Enigma-salakirjoituslaite, jonka käyttämän koodin Englannin vastavakoilu kuitenkin pystyi murtamaan Alan Turingin johdolla. Turingin panos oli strategisesti ratkaiseva.
Esimerkiksi Normandian maihinnousu tuskin olisi ollut mahdollinen, elleivät liittoutuneet ensin olisi pystyneet paikallistamaan ja tuhoamaan Saksan sukellusvenelaivastoa.
Britannian salakuuntelukeskus oli lähellä Cambridgea sijainnut Bletchley Park, jonka legendaarisesta "mökistä no 8" Alan Turing matemaatikoineen johti liittoutuneiden radiotiedustelua.
Välillä saksalaiset yrittivät tehostaa salaustaan kehittämällä Enigma-kojetta monimutkaisemmaksi, mutta Turing pysyi aina askeleen edellä.
Bletchley Parkista kasvoi lopulta kymmenen tuhannen hengen "vakoilutehdas" ja Turingista tuli avainhenkilö, joka sodan kestäessä lennätettiin konsultiksi myös Yhdysvaltoihin. Hän rakensi siellä Delilah-järjestelmän, jolla suojattiin pääministeri Winston Churchillin ja presidentti Franklin Rooseveltin välinen kuuma linja. Turing osallistui myös atomipommin kehittämiseen.
Britannian ja Yhdysvaltojen sodanaikaisesta tiedusteluyhteistyöstä sai alkunsa erityissuhde, joka jatkuu tänäkin päivänä. Englantilais-amerikkalainen Echelon-järjestelmä kykenee tarvittaessa salakuuntelemaan todennäköisesti meidän kaikkien puhelimia, fakseja ja sähköposteja.
Myrkytetty omena päätti elämän
Jossain määrin vainoharhainen Turing oli sopiva henkilö vastaamaan myös "mökin no 8" turvallisuusjärjestelyistä. Saksa ei koskaan pystynyt soluttautumaan Bletchley Parkin huippusalaiseen maailmaan, mutta Neuvostoliitto pystyi.
Kylmän sodan aikana KGB värväsi agentteja, joita se kiristi muun muassa homoseksuaalisuudella.
Myös Turingista tuli esimiestensä silmissä kävelevä turvallisuusriski. Kaikkialla mörköjä näkevän CIA:n toivomuksesta hänet pantiin vuonna 1951 turvasäilöön ja määrättiin hormonihoitoon. Turingin kehoon ruiskutettiin vastoin hänen tahtoaan naispuolista sukupuolihormonia, estrogeenia.
"Hoidon" tuloksena Turingin rinnat alkoivat kasvaa. Hän menetti henkisen tasapainonsa ja teki vuonna 1954 itsemurhan puraisemalla syanidiin kastettua omenaa.
Turingin omituisuuksiin kuului, että häntä kiehtoi lastensatu Lumikista ja seitsemästä kääpiöstä, jota hän piti piilomerkitykseltään homoeroottisena. Hän aavisti kuolevansa noidan tarjoamaan myrkytettyyn omenaan. Kuollessaan hän oli vain 41-vuotias.
Vasta nykyaikana, jolloin suhtautuminen homoseksualismiin on muuttunut liberaalimmaksi, Turing on korotettu jalustalle ja kelpuutettu Englannin virallisten sotasankarien joukkoon. Hänen elämästään on Englannissa ja Yhdysvalloissa tehty useita elokuvia ja näytelmiä, joissa homoseksuaalisuus tosin saa liiankin suuren osan.
Suomalaisen Turing-näytelmän on käsikirjoittanut Miko Jaakkola. Vaikean pääosan tulkitsee Jussi Lehtonen.
Keksinnöillään Turing joudutti toisen maailmansodan päättymistä liittoutuneiden voittoon. Hän on digitaalisen tietokoneen isä, joka loi pohjaa nykyiselle kulttuurimuodollemme. Hänen tärkein elämäntyönsä on abstraktia logiikkaa ja matematiikkaa, johon syventyminen edellyttää oppineisuutta.
OSMO PEKONEN
15.12.2000
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjailija
