Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Metallibisneksestä tullut Virossa perinne



Viron itsenäistyessä useat virolaiset rikastuivat metallikaupoilla. Tätä kesti niin kauan, kunnes valtio asetti tiukat rajoitukset sille, kuka saa käydä metalleilla kauppaa.


Ajatus jäi kuitenkin elämään ja sen on saanut kokea ainakin maan sähköverkoista vastaava Eesti Energia.

Nykyiset "alan miehet" ovat kuitenkin pikkutekijöitä verrattaessa heitä kymmenen vuoden takaisiin ostajapuolen asiantuntijoihin. Toki aina löytyy nytkin asiantuntijoita.

Viimeksi puolentoista miljoonan kruunun keikka tehtiin lokakuun lopussa Sillamäesä sijaitsevaan Silmetin tehtaaseen, josta katosi viikonlopun aikana lähes 800 kiloa kondensaattoreissa käytettävää arvometallia.

Varkaista ei sen jälkeen ole kuultu hiiskaustakaan, vaikka tehdas lupasi heti satatuhatta kruunua hyvästä vihjeestä.


Langankerääjiä

Suurin osa metallivarkaista keskittyy kuitenkin sähköjohtojen varastamiseen. Työ on raskasta ja vaativaa ja voikin kysyä, onko se hintansa arvoista.

Kilometristä sähköjohtoa saa 94 kiloa alumiinia eli pimeillä markkinoilla noin 800 Suomen markkaa, kertoo energiayhtiön verkko-osaston johtaja Hillar Kalmet yhtiön asiakaslehdessä.

Eesti Energialle johtovarkaat tekivät viime vuonna 23 miljoonan kruunun vahingot, eikä tilanne ole tänä vuonna yhtään parantunut. Esimerkiksi lokakuun viimeisen viikon aikana oli Virossa 14 johtovarkautta, marraskuun viimeisellä viikolla 20 varkautta. Jokainen varkaus tiesi alueen asukkaille yhtä tai kahta sähkötöntä vuorokautta.


Henki ja ympäristö vaarassa

Useimmat varkaudet kohdistuvat normaaleihin sähkölinjoihin, mutta Kalmet uskoo, että Virossa on myös korkeajännitejohtoihin erikoistuneita ryhmiä, jotka panevat jokaisella keikallaan henkensä alttiiksi.

Äskettäin tuhottiin ja varastettiin Tartossa suuri muuntaja, jossa olleet 770 litraa öljyä kaadettiin maahan ja aiheutettiin mittavat ympäristöriskit. Varkaat saivat saaliikseen 300 kiloa alumiinia eli Suomen rahassa noin 2 400 markan saaliin. Uusi muuntaja tuli maksamaan noin 32 000 markkaa.

Kun alumiini ja kuparikilon ostohinta pimeillä markkinoilla on 22 kruunua eli runsaat kahdeksan markkaa, eivät varkaat teoillaan rikastu.

Viime syksynä Saarenmaa pimeni useaan otteeseen varkaiden tekosten vuoksi. Miehiä ei kuitenkaan tavoitettu tapahtumapaikoilta. Sen sijaan viiden miehen joukosta kaksi oli nousemassa mantereelle vievään lauttaan, kun heidän matkassaan havaittiin laitumilta varastettuja alumiinisia karjan juottokaukaloita ja koko joukkio jäi kiinni.

Kalmetin mukaan varsinaisten varkaiden lisäksi alalla on järjestäytynyttä toimintaa. Hänen mukaansa on julkinen salaisuus, että metallia ostavat epämääräisistä lähteistä ihmiset, joilla ei ole ostolisenssejä eikä liioin pysyviä toimipisteitä. Vain soitto tutulle ostajalle ja tämä korjaa tavaran huostaansa. Asukkaat manailevat sähkön puutetta ja sähköyhtiö rahanmenoa.

STT-MH
15.12.2000


Ulkomaat -sivulle