Ydinpolttoaineen loppusijoituslaitos Olkiluotoon?
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikka rakennettaneen Eurajoen Olkiluotoon. Hallitus puolsi keskiviikkona iltakoulussaan loppusijoituspaikasta tehtävää periaatepäätösluonnosta.Valtioneuvosto tekee ensi vuoden alussa periaatepäätöksen, jonka mukaan rakennettavaan laitokseen voidaan sijoittaa Suomen nykyisissä ydinvoimaloissa syntyvää käytettyä ydinpolttoainetta. Ydinenergialain mukaisesti periaatepäätös tarvitsee vielä eduskunnan vahvistuksen.
Kyse on siis nykyisten voimaloiden polttoaineen loppusijoituksesta. Jos Suomeen rakennetaan uusi ydinvoimala, sen polttoaineen loppusijoitus ratkaistaan voimalan rakentamispäätöksen yhteydessä.
Tarkoituksena on, että Olkiluodon kallioperään louhittaisiin noin 400-700 metrin syvyyteen tilat polttoaineen loppusijoitukseen. Tilojen yhteyteen rakennettaisiin kapselointilaitos. Koko laitokseen voitaisiin varastoida enintään 4 000 tonnia käytettyä ydinpolttoainetta.
Periaatepäätöksen keskeisenä sisältönä on, että hanke on "yhteiskunnan kokonaisedun" mukainen. Periaatepäätöksen jälkeen vuorossa ovat tarkemmat paikkakohtaiset tutkimukset. Niitä varten on tarkoitus rakentaa maanalaiset tutkimustilat.
Kolmessa vaiheessa
Alustavan aikataulun mukaan laitoksen rakentaminen alkaa noin vuonna 2010. Itse toiminta on tarkoitus aloittaa kymmenen vuotta myöhemmin.
Periaatepäätöksestä huolimatta vastuu käytetyn ydinpolttoaineen jälkihuollosta pysyy ydinvoimalaluvan haltijoilla. Laitoksen kokonaiskustannusten lasketaan olevan noin viisi miljardia markkaa.
Hallitus kävi runsaan tunnin tiiviin keskustelun periaatepäätöksestä. Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre (sd.) mainitsi, että päätös oli lopulta yksimielinen.
Mönkäreen mukaan käydyssä "lähetekeskustelussa" selviteltiin monelle ministerille, että loppusijoitusratkaisu on kolmivaiheinen. Ensin tehdään periaatepäätös, sitten on vuorossa rakennuslupapäätös ja kolmantena laitoksen käyttöönottopäätös. Kussakin vaiheessa arvioidaan aina mm. turvallisuusnäkökohdat.
Loppusijoitus peruutettavissa
Ydinenergialain vaatimusten mukaisesti hankkeelle on ennen periaatepäätöstä saatu Eurajoen kunnanvaltuuston puolto. Säteilyturvakeskuksen vuoden alussa antaman turvallisuusarvio näytti hankkeelle vihreää valoa.
Lähes kaikki Eurajoen lähialueen kunnat ovat suhtautuneet hankkeeseen joko myönteisesti tai neutraalisti. Yksityisten ihmisten kannanotot ovat olleet pääasiassa kielteisiä tai kriittisiä.
Ydinenergialain mukaan Suomessa syntyvät ydinjätteet on käsiteltävä, varastoitava ja sijoitettava pysyväksi tarkoitetulla tavalla Suomeen.
Hankkeen perustelujen mukaan näköpiirissä ei ole keinoja muuntaa ydinjätettä vaarattomaksi niin, ettei jäljelle jäisi runsasaktiivista jätettä. Lähtökohtana siis on, että syntyvä runsasaktiivinen jäte on joka tapauksessa sijoitettava lopullisesti jonnekin.
Nykytiedon mukaan turvallisuuden kannalta paras tapa on eristää ydinjäte loppusijoittamalla se syvälle kallioperään.
Loppusijoitus on myös peruutettavissa. Periaatepäätösluonnoksen mukaan ydinpolttoaine voidaan palauttaa maan pinnalle esimerkiksi jatkokäsittelyä varten, jos tarve niin vaatii. Palauttamisen suhteellinen vaikeus on eduksi mm. ydinasevalvonnan ja muiden väärinkäytösten estämisen kannalta.
Greenpeace osoitti mieltään
Greenpeacen aktivistit osoittivat iltakoulun aikana mieltään eduskunnan portailla. Mielenosoittajille oli mukanaan kuusi höyryävää "ydinjätetynnyriä.
Greenpeacen mielestä TVO:n ja Fortumin omistama Posiva pyrkii hankkimaan periaatepäätöksen ja sijoituspaikan jatkotutkimusten varjolla. Yhtiö voisi sen mielestä tehdä jatkotutkimuksia syvällä kallioperässä ilman jatkotutkimuksiakin.
Mielenosoittajat muistuttivat, että ydinjätteiden kalliohautaus ei ole saanut hyväksyntää missään maailmassa. Päätöksen demokraattisuuden asettaa Greenpeacen mielestä kyseenalaiseksi sen, että Posiva maksaa kymmeniä miljoonia markkoja Eurajoen kunnalle siitä hyvästä, että se hyväksyy ydinjätehaudan.
STT-IKK
15.12.2000
