Veren hyytymisen ehkäisy vaatii tarkkaa seurantaa
Suomessa siirrytään vuoden alussa veren hyytymistä ehkäisevän hoidon seurannassa kokonaan kansainvälisen INR-seurantamenetelmän käyttöön.
Veritulppien ehkäisyyn tähtäävä hoito vaatii tarkkaa seurantaa. Monenlaisten mittayksiköiden käyttö on saattanut olla jopa riski varsinkin paljon matkustelevien potilaiden turvallisuudelle.
Kun laboratorioiden tulokset ovat vastaisuudessa keskenään vertailukelpoisia, potilaat saavat asianmukaisen hoidon paikkakunnasta ja maasta riippumatta, uskoo dosentti Martti Syrjälä Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta.
Myös kansainvälisten suositusten noudattaminen on vastedes helpompaa.
Yhtä vaikeaa kuin euroon siirtyminen
Uuden menetelmän oppiminen voi olla aluksi vaikeaa. Potilaalle ja lääkärille tilanne on samantapainen kuin euro-valuuttaan siirtyminen, vertaa Syrjälä.
INR-arvolla tarkoitetaan veren hyytymisaikojen vakioitua suhdelukua. Pienetkin muutokset veren hyytymisnopeudessa näkyvät nopeasti INR-arvoissa. INR-arvoja käytetään yleisesti kansainvälisissä suosituksissa.
Ongelmia voi aiheuttaa mm. se, että aiemmin meillä käytetyillä menetelmillä arvo pieneni kun lähestyttiin verenvuotovaaraa. Nyt käyttöön otettavalla INR-menetelmällä arvo suurenee.
Lääkityksen käyttö lisääntyy nopeasti
Veren hyytymiskykyä vähentävää lääkehoitoa kutsutaan myös verenohennushoidoksi, vaikka hoito ei varsinaisesti ohenna verta. Verenohennuslääkettä saa jopa noin joka sadas suomalainen ja väestön ikääntyessä lääkityksen käyttö lisääntyy edelleen nopeasti, jopa 5-10 prosentin vuosivauhtia.
Verenohennushoito on Syrjäsen mukaan kuitenkin kaksiteräinen miekka, jossa tasapainoillaan veritulppariskin ja verenvuotoriskin välillä.
Jos lääkeannos suhteessa potilaan yksilöllisiin ominaisuuksiin, muihin lääkkeisiin ja ruokavalioon on liian suuri, kasvaa verenvuodon riski. Lääkkeen annosteluväli on poikkeuksellisen pieni, sanoo dosentti Matti O. Halinen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.
Potilailla, joilla lääkityksen syynä on eteisvärinä, aiempi infarkti tai alaraajatukos INR-arvo pidetään 2-3 välillä. Tekoläppäpotilailla raja-arvot ovat 2,5-3,5. Suuremmilla INR-arvoilla verenvuodon vaara jo kasvaa, sanoo Halinen.
Lääkitys suunnitellaan ruokavalion mukaan
Hoidossa käytetty lääkeaine varfariini toimii elimistössä K-vitamiinin vastavaikuttajana. Niinpä K-vitamiinipitoinen eli runsaasti kasviksia ja marjoja sisältävä ruokavalio vaikuttaa myös hoitotulokseen.
Verenohennuslääkettä käyttävät potilaat voivat kuitenkin syödä monipuolista ruokaa, sillä yksilöllinen lääkeannos suunnitellaan potilaan ruokatottumusten mukaan. Vuodenaikojen vaihtelu, matkailu ja laihduttaminen pitää kuitenkin ottaa huomioon lääkityksessä.
Hoitotasapainoa seurataan neljän viikoin välein.
STT-IKK
17.11.2000
