Vetovoimainen kaupunki erikoistuu - mutta ei liikaa
Kaupungin, joka haluaa olla vetovoimainen ja saada alueelleen yrityksiä ja uutta väkeä, kannattaa suosia joitakin erikoisaloja - mutta ei erikoistua liian kapeasti. Lisäksi kaupungin on syytä aktiivisesti tuoda omaa erinomaisuuttaan esille.- Jos kukaan ei tiedä, miten hieno jokin kaupunkiseutu on, niin eiväthän ihmiset sinne halua muuttaa. Imagon merkitys tuli tutkimuksessa voimakkaasti esiin, toteaa tutkija Mika Raunio Tampereen yliopiston alueellisen kehittämisen tutkimusyksiköstä.
Raunio ja hänen tutkijatoverinsa Reija Linnamaa vertailivat kuutta kaupunkiseutua ns. erikoisosaajien ja heidän houkuttelemisensa näkökulmasta. Tutkittavina olivat Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Porin ja Seinäjoen seudut.
Tutkimukseen pyydettiin mukaan vaativissa tehtävissä olevia henkilöitä 7-15 isosta yrityksestä kultakin alueelta. Internet-kyselyyn osallistui noin 850 henkilöä. Mukana oli paljon informaatioteknologian väkeä, jonkin verran myös muita.
Erikoisammattilaisten muutto- ja asettumispäätöksiin vaikuttaa tutkimuksen mukaan merkittävästi se, millaiset puolison työmahdollisuudet ovat. Tärkeää on myös se, että oman alan työmarkkinat alueella ovat monipuoliset.
- Ihmiset haluavat kiinnostavia, haastavia mahdollisuuksia saman kaupunkiseudun sisällä, tiivistää Raunio.
Hyvät palvelut arvossaan
Vastaajat arvostivat myös hyviä palveluja ja viihtyisää asuinympäristöä. Ne eivät kuitenkaan olleet etusijalla muuttoa mietittäessä.
Kärkipäässä tärkeiden asioiden joukossa olivat lasten päivähoito- ja koulumahdollisuudet. Korkeakulttuurille ja kaupungin iltaelämälle vastaajat panivat selvästi vähemmän painoa.
- Vaikka fyysinen ympäristö on tärkeä, Suomen kaupungit eivät sen perusteella kovinkaan paljon erotu toisistaan, sanoo Raunio.
Ehkä hieman yllättäen kansainvälisyys oli tärkeysjärjestyksen häntäpäässä. Sitä eivät pitäneet kovinkaan tärkeänä edes Helsingin seudulla asuvat vastaajat.
Kotiseutu ja mielikuvat
Etenkin Porin ja Seinäjoen erikoisammattilaisten joukossa oli runsaasti paluumuuttajia, jotka halusivat nimenomaan elää kotiseudullaan ja sukulaistensa lähellä.
- Porin seudulla paluumuuttajia on lähes 30 prosenttia ja Seinäjoen seudulla noin 40 prosenttia. Pienillä paikkakunnilla sosiaalisen ympäristön merkitys korostuu, toteaa Raunio.
Helsingin ja Tampereen seudut ovat tähän mennessä parhaiten onnistuneet houkuttelemaan uusia asukkaita muualta Suomesta. Tutkimuksen perusteella mielikuva paikkakunnasta merkitsee paljonkin, kun asuinseutua valitaan.
- Seinäjoen ja Porin todellisuus on niiden imagoa parempi. Nämä kaupungit tekevät viisaasti, kun pyrkivät määrätietoisesti parantamaan imagoaan, arvioi tutkimustyön ohjaajana toiminut professori Markku Sotarauta.
STT-IA
17.11.2000
