Työnantajien suhtautuminen epäilevää
Etätyö kiinnostaa maaseudun pitkämatkaisia työssäkävijöitä
Lähes joka toinen maaseudulta lähikaupungeissa työssäkäyvä, eli nykytermein pendelöijä, on kiinnostunut mahdollisuudesta tehdä etätyötä. Työnantajat sen sijaan suhtautuvat etätyöhön epäilevästi, ilmenee Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksessa Seinäjoella tehdystä tutkimuksesta.
Tutkija Tiina Konttajärven mukaan etätyön lisääntyminen työmuotona edellyttää työnantajien asenteiden muuttumista. Etätyö näyttää kiinnostavan työnantajia, jos siitä on yritykselle konkreettista ja mieluiten taloudellista hyötyä.
Etätyöhalukkuudestaan huolimatta maaseudun pendelöijät ovat tyytyväisiä olosuhteisiinsa. He ovat tottuneet matkustamiseen ja kokevat, että asumisesta ja työskentelystä eri paikkakunnilla on heille enemmän hyötyä kuin haittaa.
Vain hyvin harvat suunnittelevat muuttoa maalta kaupunkiin lähemmäksi työpaikkaa.
Tutkimuksessa Pitkän matkan työssäkävijöiden muutto- ja etätyöpotentiaali Suomessa haastateltiin 1500:a maaseutukunnassa asuvaa pendelöijää eri puolilta maata.
Töihin mennään yksin omalla autolla
Tyypillisin pendelöijä on keski-ikäinen, lapsiperhevaiheen ohittanut henkilö. Hän on useimmiten työntekijä tai alempi toimihenkilö, jolla on perus- tai keskiasteen koulutus.
Työmatkansa pendelöijä kulkee yleensä yksin henkilöautolla. Julkista liikennettä käyttävät eniten naiset ja akateemisen koulutuksen saaneet.
Akateemisten työmatka on yleensä pitempi kuin muiden. He asuvat myös muita useammin viikot työpaikkakunnallaan.
Yleisin syy pendelöintiin erityisesti akateemisen koulutuksen saaneilla on työpaikan vaihto kiinnostavampaan ja paremmin palkattuun. Miehet vaihtavat työpaikkaa palkkauksen takia useammin kuin naiset.
Noin 40 prosenttia kyselyyn vastanneista on muuttanut maaseudulle miellyttävämmän asuinympäristön ja edullisemman asumisen vuoksi.
STT-IKK
17.11.2000
