Huomispäivän ruoka ei muutu pillereiksi
Keittiö on edelleen tarpeen kodeissa vuonna 2025, eikä ruokailu ole mennyt pillerin nappaamiseksi, ennustaa Kuluttajatutkimuskeskuksen erikoistutkija Johanna Mäkelä.Yhteiset ateriat harvenevat, kun ihmiset ryhtyvät laiduntamaan ruokansa missä ja milloin se heille parhaiten sopii.
- Perheen yhteisten aterioiden ja itse tehdyn ruuan arvo kuitenkin nousee juuri siksi, että ne eivät enää ole arkipäivää, Mäkelä visioi Huomispäivän ruokamme - miten suomalaiset syövät vuonna 2025? -elintarvikealan symposiumissa Helsingin Viikissä tiistaina.
- Ateriapilleri on kulttuurisesti mahdoton idea. Jos niin todella kävisi, kokoontuisivat ihmiset kuitenkin yhteen pilleripurkin äärelle ja vertailisivat erivärisiä pillereitään, Mäkelä rauhoitti sosiologin näkökulmasta.
Tulevaisuudessa motto "olet mitä syöt" saattaa muuttua muotoon "olet mitä lämmität". Helppous ja vaivannäkö tulevat Mäkelän mielestä kuitenkin elämään rinnakkain, sillä helppouskin alkaa pitkän päälle kyllästyttää.
Odotettavissa on arkipäivän pitopalveluita, jotka toimittavat kuumaa, herkullista ruokaa kotioville juuri tilattuna aikana.
Teknologiassa kaivataan kuoriperunoita
Mäkelä ei usko, että ihmiset tulevat jatkossakaan luovuttamaan ateriapäätöksiään yksin koneille, kuten verkkopalveluille tai kännyköille.
Luonnollisuus, luomuruoka ja pesemättömien kuoriperunoiden kaipuu ovat luontevia vastareaktioita teknologistuneelle ruokailulle.
Mäkelän mukaan ihmiset mieltävät laajemminkin, että ruuan ominaisuudet siirtyvät syöjään: olet mitä syöt. Siksi ruokavalinnat ovat enenevässä määrin myös eettisiä ja poliittisia valintoja.
- Maailmanlaajuisilla elintarvikemarkkinoilla voidaan myös ajatella, että "muut ovat sitä mitä minä syön tai jätän syömättä". Lisäksi ihmiset ovat jopa ylitietoisia ruuan riskeistä. Siksi turvallisuus ja kotimaisuus vetävät puoleensa, Mäkelä mietti.
Teollisuus kansainvälisessä omistuksessa
Vuoteen 2025 mennessä kaikki merkittävä maataloustuotteita jalostava teollisuus on siirtynyt poikkeuksetta kansainväliseen omistukseen, ennustaa kansainvälisten asioiden ylijohtaja Veli Pekka Talvela maa- ja metsätalousministeriöstä.
Suomessa toimii tuolloin pääasiassa vain erikoistuotteita jalostavia tytäryhtiöitä. Myös kaupan ketjut ovat eurooppalaisia tai globaaleja.
Neljännesvuosisata sitten pohdittiin elintarvikkeiden lisäaineita, raskasmetalleja ja myös omavaraisuuden vaalittiin, muisteli Viikki Food Science -ryhmän puheenjohtaja Hannu Salovaara. Nyt puhuttiin muun muassa funktionaalisista ja geenimuunnelluista elintarvikkeista.
Ennustamisen vaikeutta kuvaa vuonna 1971 järjestetyssä tulevaisuusseminaarissa esitetty arvio, jossa nyt niin tuiki terveelliseksi osoitettu ruis tuomittiin niin myrkylliseksi viljaksi, ettei se sovi edes karjan rehuksi.
Kaurasta päätuote, vehnä häviää pelloilta
Vuonna 2025 on kasvinviljelyn päätuote Talvelan ennustuksen mukaan kaura, josta on tuolloin jo jalostettu monenlaisia erityistuotteita. Sen sijaan vehnä ja ohra ovat jo lähes kadonneet suomalaisilta pelloilta, ennustaa Talvela.
Terveysvaikutteiset maitotuotteet valtaavat alaa. Vuonna 2025 jo viidennes kaikista maitotuotteista on terveysvaikutteisia ja kolmannes maidosta lypsetään yöllä.
Kanojen elinolot ovat edelleen kuluttajien erityisen huolen kohteena, ja vuonna 2025 kanat asuvatkin lähes poikkeuksetta lattiakanaloissa, uskoo Talvela.
Laajoiksi paisuneille geenimuunneltujen elintarvikkeiden harmaille markkinoille saadaan Talvelan ennusteen mukaan kansainväliset säännöt vuonna 2012.
Niitä voidaan markkinoida vapaasti, ja pelkillä päällysmerkinnöillä pärjätään, koska uudet rutiininomaiset valvontamenetelmät paljastavat väärinkäytökset nopeasti.
Pitkäaikaisvaikutukset selvillä vuonna 2025
Vuoteen 2025 mennessä alkavat selvitä myös geenimuunneltujen elintarvikkeiden pitkäaikaisen käytön riskit, arvelee professori Per Saris Helsingin yliopistosta. Toistaiseksi niitä ei ole voitu tutkia, koska niitä on ollut vasta vähän aikaa markkinoilla.
Nykyisin geneettisesti muunnellut elintarvikkeet ovat ennen markkinoille pääsyä paremmin testattuja kuin mikään perinteinen elintarvike.
Mahdolliset turvallisuusriskit liittyvät siihen, että geneettinen muutos voi vaikuttaa solun muuhun toimintaan ennalta arvaamattomasti niin, että elintarvikkeeseen syntyy haitallisia aineita.
Näiden turvallisuusriskien havaitseminen on uusilla menetelmillä yhä helpompaa, mutta pitkäaikaisvaikutuksia ne eivät ennusta.
Funktionaalista maksukykyisille
Funktionaaliset elintarvikkeet eivät tule myllertämään tulevaisuuden ravitsemusta, vaikka kasvava kiinnostus ravinnon ja terveyden yhteyksiä kohtaan antaakin tutkimukselle uutta suuntaa, uskoo erikoistutkija Liisa Valsta Kansanterveyslaitokselta.
Esimerkiksi suolistomikrobien merkitys ravitsemuksessa selkiytyy Valstan mukaan tulevina vuosikymmeninä isoin harppauksin.
Funktionaalisia elintarvikkeita käyttänevät tulevaisuudessa erityisryhmät, joille niistä on erityistä hyötyä. Toisaalta niihin pistää rahojaan myös sellainen maksukykyinen väki, jonka ravitsemus on varsin mallikasta jo muutenkin, ennustaa Valsta.
Varsinaisten funktionaalisten elintarvikkeiden ohella myös tavallisten terveellisten elintarvikkeiden tutkimus lisääntyy.
Tuotanto nojaa sisäisiin tukiin
Myös elintarvikkeiden tuotanto-olot muuttuvat vuoteen 2025 mennessä. Suomalainen maanviljelijä viljelee keskimäärin 75 peltohehtaarin tilaa, joita Suomessa on noin 25 000.
Maailmankaupan esteitä on poistettu eikä maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kansallisia tai alueellisia markkinoita suojella enää tulleilla.
Varsinaisia vientitukia ei myöskään enää makseta, vaikka niiden käyttöä ei ole kokonaan kielletty, ennustaa Talvela.
Talvelan mukaan EU:n maatalouspolitiikka on jakanut tuotannon kahtia. Toiset toimivat ilman tukia, mutta samalla myös ilman rajoituksia ja kiintiöitä. Näiden vapaiden rinnalla toiset saavat tuntuvia tukia ja viljelevät tiukkojen kiintiöiden ja sopimusten rajoissa.
Suomessa maataloustuotanto nojaa vuonna 2025 vahvasti sisäisiin tukiin. Joka kolmas maataloustuloeuro tulee suorista tuista, ennustaa Talvela.
FF-STT-IA
17.11.2000
