BKT:n ja energian kulutuksen kasvu vesittävät EU:n Kioto-tavoitteita
Euroopan unionin tahti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä oli viime vuosikymmenen lopulla lähes YK:n ilmastosopimuksen edellyttämässä vauhdissa, arvioi Euroopan ympäristövirasto tuoreessa raportissaan.
Silti Kiotossa vuonna 1997 sovittujen tiukkojen tavoitteiden saavuttaminen on ympäristöviraston mukaan erittäin vaativa tehtävä EU:lle, sillä bruttokansantuotteen ja energian kulutuksen arvioidaan kasvavan lähivuosikymmenen aikana.
Myös liikenteen huomattava kasvu jarruttaa ilmastotavoitteiden saavuttamista.
Euroopan ympäristövirasto EEA vertasi viime viikolla julkistetussa raportissaan EU:n ja sen jäsenmaiden kasvihuonekaasupäästöjä ilmastosopimuksen tavoitteisiin. Selvitys kattaa kolmen tärkeimmän kasvihuonekaasun hiilidioksidin, metaanin ja typpioksiduulin päästöt vuosilta 1990-1998.
EU nojaa fossiilisiin
Valtaosa eli yli 80 prosenttia EU:n kasvihuonekaasupäästöistä koostui hiilidioksidipäästöistä. Niiden päälähde EU:ssa oli fossiilisten polttoaineiden käyttö energian tuotannossa.
EU nojaa ympäristöviraston mukaan edelleen vahvasti fossiilisiin polttoaineisiin. Öljy oli merkittävin energian lähde vuonna 1997, seuraavilla sijoilla olivat maakaasu, hiili ja ydinvoima.
Fossiilisista polttoaineista riippuvaisimpia jäsenmaita olivat viime vuosikymmenen lopulla Irlanti, Hollanti, Tanska ja Kreikka.
Ydinvoimaan tukeutuvat maat (Ranska, Ruotsi, Belgia ja Suomi) sekä uusiutuvien energiamuotojen maat (Ruotsi, Itävalta ja Suomi) olivat vähiten riippuvaisia fossiilisista polttoaineista.
Hiilen merkitys energian tuotannossa väheni jonkin verran 1990-luvulla samaan aikaan kun maakaasun, uusiutuvien energiamuotojen ja ydinvoiman osuus kasvoi. EU pyrkii edelleen nostamaan uusiutuvien energiamuotojen osuutta, mikä Euroopan ympäristöviraston arvion mukaan vaatii erityistä panostusta yhteisöltä.
Liikenteen päästöt rajussa kasvussa
EU:n energian kulutusta ja siten myös hiilidioksidipäästöjä säätelivät viime vuosikymmenellä ennen kaikkea talouden tila ja säiden vaihtelut: Lama vähensi kulutusta ja päästöjä, kylmät talvet nostivat niitä.
Energian tuotannon päästöt putosivat viime vuosikymmenen alussa paitsi laman, myös Saksan ja Britannian päästöjen laskun vuoksi. Saksassa energian käyttö tehostui entisen Itä-Saksan puolella, ja Britanniassa hiiltä korvattiin maakaasulla.
Energian tuotannon hiilidioksidipäästöjen kasvu jäi vuosina 1990-1998 runsaaseen kuuteen prosenttiin, kun taas liikenteen päästöt kasvoivat yli 15 prosenttia.
Liikenne oli toiseksi suurin hiilidioksidilähde vuonna 1998. Eniten liikenteen päästöt kasvoivat Espanjassa, Saksassa ja Ranskassa, vähiten Suomessa ja Britanniassa.
Metaanipäästöt laskussa
Haitallisimpiin kasvihuonekaasuihin kuuluvan metaanin päästöt alenivat EU:ssa lähes viidenneksen vuosina 1990-1998 ennen kaikkea kaatopaikkapäästöjen vähenemisen vuoksi. Maatalouden metaanipäästöt alenivat niin ikään hieman, tässä kunnostautui parhaiten Suomi.
Myös typpioksiduulin päästöt laskivat viime vuosikymmenellä. Sen päästölähteitä ovat maatalous ja teollisuuden prosessit.
Liikenteen typpioksiduulipäästöt ovat kasvussa.
STT-IKK
17.11.2000
