Kotkassa haetaan keinoja puuttua ajoissa nuorisorikollisuuteen
Kotkassa haetaan peräti kymmenen vuotta kestävällä hankkeella ratkaisua kaupungissa nopeasti kasvaneeseen nuorten huume- ja päihdeongelmaan ja näistä johtuvaan rikollisuuteen.
Kotkan poliisi kutsui tammikuussa 1995 sosiaali- ja terveystoimen, koulutoimen ja liikunta- ja nuorisotoimen edustajat neuvotteluun, jossa pohdittiin ennaltaehkäiseviä toimia nuorisorikollisuuteen.
Kymmenvuotinen Lapsen Paras -prosessi on kuluneen viiden ensimmäisen vuoden aikana jo tuottanut konkreettisiakin tuloksia. Parhaiten ne ilmenevät hankkeeseen osallistuvien tahojen lisääntyneenä ja parantuneena yhteistyönä.
- Näiden viiden ensimmäisen vuoden aikana olemme oppineet tuntemaan toisemme, toistemme työtapoja ja tavoitteita työssään. Jo senkin takia on tietojen vaihtaminen tullut luontevammaksi. Nyt pystymme tuottamaan erilaisia työvälineitä eri tahoille. Tiedonkulun paranemisesta on suuri apu, kun on tartuttava vasta orastavaan pahoinvointiin, hankkeen tutkija Riitta Johannala-Kemppainen sanoo.
Kotkassa toteutettava hanke on maassamme ainutlaatuinen. Aiemmin ei ole seurattu samoja lapsia ja perheitä yhtäjaksoisesti kymmenen vuoden ajan.
Koska lasten päihde- ja rikoskierteen arvioidaan alkavan kehittyä jo 5-6 vuoden iässä, oli luonnollista, että hankkeen kohteeksi otettiin Kotkassa alle kouluikäiset.
Aiemmin Suomessa ja tiettävästi ulkomaillakin toteutetuissa vastaavanlaisissa hankkeissa ovat lapset olleet vanhempia ja seuranta-ajat korkeintaan viisi vuotta.
Kotkassa on hankkeessa mukana Hovinsaaren ja Mussalon kaupunginosat, ja kohderyhmänä näiden alueiden kaikki 1989 ja 1990 syntyneet lapset ja heidän perheensä. Kohderyhmään kuuluu yhteensä 170 lasta ja vajaat 600 perheenjäsentä. Samat perheet ja lapset ovat mukana prosessissa koko sen keston ajan eli kymmenen vuotta.
- Tämä päättyy vuonna 2004. Toivomme, että silloin ovat jo muotoutuneet käytännöksi uudenlaiset työ- ja toimintatavat ja prosessista saamamme ideat ovat jo levinneet laajemmalle kaupunkiin, Johannala-Kemppainen sanoo.
Mukana noin tuhat ihmistä
Johannala-Kemppaisen mukaan hanke on ennaltaehkäisevä, väestövastuinen, moniammatillinen ja poikkihallinnollinen prosessi, jossa perheet ovat tärkeimmät yhteistyökumppanit.
Kohderyhmän lapset ovat tällä hetkellä kymmenen- tai yksitoistavuotiaita ja neljännellä tai viidennellä luokalla. Hanketta on koko ajan suhteutettu lasten ikätasoa vastaavaksi. Tänä vuonna lapset voivat jo itse osallistua yhdessä vanhempien ja viranomaisten kanssa tilaisuuksien ja tempausten järjestämiseen.
Johannala-Kemppainen kertoo, että nyt on tarkoitus lisätä murrosikään liittyvää tiedotusta ja koulutusta niin nuorille, vanhemmille kuin työntekijöillekin.
Kaikkiaan hankkeeseen osallistuu noin tuhat ihmistä. Kohderyhmän perheitä pyritään kuulemaan yhä paremmin ja saamaan ne toimintaan mukaan vieläkin tiiviimmin. Tiedonkulkua perheisiin parannetaan.
- Yhteistyön kehittäminen edelleen työntekijöiden välillä, työntekijöiden ja alueiden asukkaiden kesken sekä alueen asukkaiden välillä on yhä tärkeämpää lasten vanhetessa, Johaannala-Kemppainen arvioi.
Hankkeen ensimmäinen vuosi vierähti tilanteen kartoittamisessa. Toisena linjat löytyivät ja toiminta vakiintui. Kolmantena vuotena alkoivat aikaansaannokset näkyä ja tavoitteista syntyi yhteinen näkemys. Tosin menetelmistä oltiin vielä monta mieltä.
Neljäntenä vuotena jäi jo aikaa keskittyä enemmän kohderyhmään. Viidentenä vuotena tulivat prosessin arvioinnit keskeisiksi asioiksi. Lasten vanhetessa lisääntyi myös vanhempien ja asukkaiden osallistuminen.
Lapsen Paras -prosessin julkaisumäärä on jo nyt mittava. Erilaisia julkaisuja on syntynyt runsaat 20. Viiden vuoden aikana hankkeessa on työskennellyt kaikkiaan yli 80 henkilöä paristakymmenestä kaupungin eri toimialasta.
Toimialoista eniten ovat hankkeeseen osallistuneet koulu, terveydenhoito, päivähoito ja kotipalvelu. Mukana toiminnassa ovat myös ollee mm. seurakunta, A-klinikka ja Mannerheimin lastensuojeluliitto.
STT-VT
17.11.2000
