Kokkolan suurvoimalasta tehdään ympäristöselvitys
PVO haluaa pelisäännöt tuulivoiman rakentamiselle
Pohjolan Voima aloittaa vielä tämän vuoden aikana merelle Kokkolan edustalle suunnitellun suuren teollisen mittakaavan tuulivoimalan ympäristövaikutusten arvioinnin.Hankkeen tarkoituksena on selvittää suurten tuulivoimapuistojen rakentamisen teknisiä, taloudellisia ja oikeudellisia ongelmia sekä niihin liittyviä ympäristökysymyksiä.
Tuulivoiman rakentamista tutkitaan PVO:ssa viestintäpäällikkö Osmo Kaipaisen mukaan hyvin vakavasti. Nyt etsitään selvyyttä siihen, millä ehdoilla tuulivoimaa ylipäätään voisi Suomessa rakentaa.
Taloudellisia edellytyksiä tuulivoiman käytölle ei Kaipaisen mukaan ole vielä olemassa. PVO uskoo kuitenkin, että tekniikan kehittyessä tuulivoiman hinta laskee ja se voi tulevaisuudessa olla kilpailukykyistä. Yhtiö haluaa, että sillä on silloin valmius rakentaa myös tuulivoimaa.
Tuulivoiman käytöltä puuttuu Kaipaisen mukaan taloudellisen kilpailukyvyn lisäksi myös monta muuta perusedellytystä. Pelisäännöt ympäristövaikutusten arvioinnin, lupamenettelyjen ja oikeudellisten kysymysten ratkaisemiseksi on tehtävä selviksi.
- Tuulivoima on hyvin mielenkiintoinen ilmiö, koska poliittisesti sen lisäämiseksi on voimakkaita paineita. Tuulivoimalla ei kuitenkaan ole minkäänlaisia yhteiskunnan luomia pelisääntöjä, toteaa Kaipainen.
Esimerkiksi Suomeen tähän mennessä rakennetut tuulivoimalat on tehty poikkeusluvilla. Kokkolassa PVO selvittää kolmen tuulivoimapuiston sijoittamista Tankarin-Djupörenin, Santapankin ja Munakarin-Poroluodon alueille.
Lisäksi tutkitaan Trullevin rantaa ja Santapankin pohjoispuolista aluetta. Kauppa- ja teollisuusministeriö tukee selvitystyötä.
Kokkola on malliselvitys
Kokkolan merituulivoimalan ympäristöselvitys on pilottiprojekti. Sen tekemisessä joudutaan selvittämään ratkaisemattomat kysymykset, jotka liittyvät tuulivoiman rakentamiseen.
Puhtaasti oikeudellisten ongelmien lisäksi niitä ovat esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointi, Natura-selvitykset, luonnon- ja rantojen suojelu sekä kaavoitukseen ja vesialueiden omistukseen liittyvät avoimet kysymykset.
- Vuosaari ja Vuotos ovat vakavia osoituksia siitä, että tällaiset ongelmat on pystyttävä ratkaisemaan kiistattomasti, sanoo Kaipainen.
PVO on ryhtynyt selvittämään tuulivoiman käyttöä omistajiensa päätöksellä. Sitä varten PVO on perustanut uuden tytäryhtiön.
Ensi vuoden alussa toimintansa aloittavan PVO-Innopowerin tehtävänä on suunnitella ja rakentaa PVO:n osakkaille uuteen energiateknologiaan perustuvia voimalaitoksia. Aluksi se keskittyy tuulivoimaan.
Kaipainen on tyytyväinen uudesta tytäryhtiöstä. Tähän asti on usein näyttänyt siltä, että uusia energiamuotoja on kehitetty pääosin markkinointilähtöisesti. Innopowerin myötä PVO saa uudet energiamuodot kiinteäksi osaksi normaalia voimayhtiön liiketoimintaa.
Kotimaista tuulivoimatekniikkaa Pohjolan Voimassa kehittää PVO Engineeringin tytäryhtiö Winwind Oy. Se aloittaa pian ensimmäisen suomalaisen tuulivoimalaitoksen rakentamisen Ouluun.
Uudessa voimalassa on vähemmän nopeasti pyöriviä ja kuluvia osia kuin nykyisissä laitoksissa ja sen käyttöikä on PVO:n mukaan niitä huomattavasti pitempi.
Tuulisähkön hinta noin 30-50 p/kwh
Kaipaisen mukaan selvitystyö ei vielä merkitse Kokkolan voimalan rakentamista. Se päätös on jossain tulevaisuudessa, koska teollinen tuulivoima on vielä liian kallista, hän sanoo. Selvitystyön ollessa kesken PVO ei halua esittää tarkkoja kustannusarvioita.
Kokkolan projektin sähkön tuotantokustannukset olisivat Kaipaisen karkean arvion mukaan 30-50 penniä kilowattitunnilta. Tällä hinnalla sen sähkö ei selvästikään olisi kilpailukykyistä sähkömarkkinoilla, hän toteaa.
Tuulisähkön tuotantokustannukset ovat tämän arvion perusteella tällä hetkellä vielä kaksi-kolme kertaa korkeammat kuin kilpailevien perinteisten sähkön tuotantomuotojen.
Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun tuoreen tutkimuksen mukaan ydinsähkön tuotantokustannus on tämän päivän hintatasossa 12,8 penniä kilowattitunnilta. Kivihiilisähkön tuotantokustannus on vastaavasti 14,3 penniä ja maakaasusähkön 15,5 penniä kilowattitunnilta.
VTT Energian selvityksen mukaan tuulisähkön tuotantokustannukset laskivat 90-luvulla 30-40 prosenttia ja hinnan odotetaan laskevan edelleen.
Euroopan tuulisimmilla alueilla tuotantokustannukset ovat VTT Energian mukaan jo alle 20 penniä kilowattitunnilta. Offshore-tuulivoiman tuotantokustannuksiksi Euroopassa arvioidaan VTT:n mukaan 30-35 penniä kilowattitunnilta.
Maalle rakennettavan tuulivoiman tuotantokustannukset ovat VTT Energian mukaan Suomessa edullisimmilla paikoilla nykyään 20-24 penniä kilowattitunnilta. Laitoshinta maalla nousee noin 5 000-6 000 markkaan kilowattitunnilta.
Nykyisellä kustannustasolla Kokkolan tuulivoimalan rakentaminen maksaisi karkeasti ainakin kaksi miljardia markkaa.
Kokkolan edustalle sata tuulimyllyä?
Voimalaitoksen suurin mahdollinen teho Kokkolan edustalla olisi PVO:n mukaan selvitettävänä oleva 300 megawattia. Kolmen merituulipuiston sähkön tuotantokyky olisi noin yksi terawattitunti vuodessa. Mikäli voimala joskus rakennetaan, se tuottaisi vajaan prosentin Suomen sähkön kulutuksesta.
Viime vuonna Suomessa kulutettiin sähköä 77,8 terawattituntia. Tuulivoiman osuus siitä oli 0,06 prosenttia eli 49,1 gigawattituntia. VTT Energian mukaan Suomessa on käytössä 63 tuulivoimaturpiinia, joiden teho on yhteensä 38 megawattia.
PVO on jo kahden vuoden ajan tutkinut suuren teollisen mittakaavan merituulivoimalan rakentamista Kokkolan edustalle. Kolmen suuren merelle kaavaillun tuulivoimalan yhteiseho olisi 250-300 megawattia.
Yksittäisen tuulivoimalan teho voisi PVO:n selvityksen mukaan olla 1,5-5 megawattia. Jokaisen "tuulimyllyn" korkeus olisi noin 75 metriä ja roottorin halkaisija 100 metriä.
Kokkolan tuulivoimahankkeen toteuttaminen edellyttäisi 60-150 suuren tuulivoimala rakentamista. Nykytekniikalla laitoksia pitäisi rakentaa 150.
VTT arvioi suurempien 2-3 megawatin laitosten olevan kaupallisesti kypsiä näinä aikoina. Ne on tarkoitettu vain merialueille. Kolmen megawatin tuulimyllyjäkin olisi rakennettava sata kappaletta 300 megawatin sähkötehon saavuttamiseksi.
STT-IA
17.11.2000
