Energialaitoksissa ruokohelpiä jo käytetään, selluteollisuus empii

Ruokohelpistä kuitua ja energiaa

Selluntuottajat eivät asiasta innostu huonon hinta-laatu -suhteen takia. Energialaitoksissa ruokohelpiä jo jonkin verran käytetään. Viljelijälle ruokahelpin viljely kannattaa, jos EU-tuet säilyvät nykyisellään.

Ruokohelven käyttökelpoisuutta on tutkittu jo vuosia ja nyt loppuraportti on valmistunut. Tutkijoiden mukaan ruokohelpillä on paljon ominaisuuksia, jotka tekevät siitä varteenotettavan raaka-ainevaihtoehdon niin sellutuotantoon kuin voimalaitoksiinkin.

Kasvin korsijae sopii korkealaatuisen selluloosan ja paperin raaka-aineeksi ja ruokohelpimassa kaikkine jakeineen sopii energian tuotantoon.

Vetisillä pelloilla viihtyvä kosteikkokasvi pärjää niukalla lannoituksella, koska keväällä korjattavan sadon mukana poistuu vain vähän ravinteita.

Ruokohelpi soveltuu viljeltäväksi käytöstä poistetuilla turvesoilla, joilla maanparannusaineena voidaan käytää myös terästeollisuudesta saatavaa kuonaa ja puun tuhkaa.

Ruokohelpi lähtee hitaasti kasvuun, mutta monivuotisena se tuottaa satoa pitkään, kymmenenkin vuotta.

Vapo viljellyt ruokohelpiä pitkään

Ruokohelpiä voidaan käyttää raaka-aineena sellaisissa voimalaitoksissa, joissa on monipolttoainekattilat. Yleensä kasvia poltetaan yhdessä puun tai turpeen kanssa.
- Turpeeseen sekoitettuna se sopii hyvin raaka-aineeksi, johtaja Juhani Hakkarainen Vaposta sanoo.

Suomessa on useita kymmeniä lämpölaitoksia, joiden polttotekniikka sopii oljen tai ruokohelpin hyödyntämiseen. Kolme neljäsosaa laitoksia ympäröivistä viljelijöistä on halukkaita tuottamaan ruokahelpiä, jos hinnasta sovitaan. Selvityksen mukaan hehtaarituet tekevät viljelyn kannattavaksi.

Vapo perusti ruokohelpiviljelmiä jo viime vuosikymmen puolivälissä. Nyt yhtiöllä itsellään yhdessä sopimusviljelijöiden kanssa on noin 300 hehtaarin viljelmät.

Nykylaitokset pystyisivät käyttämään hyväkseen ruokohelpisadon noin 50 000 hehtaarin viljelyalalta. Tällä haavaa ruokohelpiviljelmien kokonaisala on noin tuhat hehtaaria. Se on pikkuriikkinen osuus maan yli kahden miljoonan hehtaarin peltoalasta.

Hakkaraisen mukaan Vapo on ruokohelven suhteen liikkeellä kokeilumielessä.
- Haluamme tietää paljonko homma maksaa ja millainen olisi todennäköisin toimintatapa nykylaitoksilla.

Eniten pulmia on logistiikassa. Suomessa ei vielä ole korjuu- ja logistiikkajärjestelmää, joka mahdollistaisi laajan biomassan tuotannon.

Hakkaraisen mukaan ruokohelpiviljelysten pitäisi olla lähellä turvesoita tai laitoksilla pitäisi olla sellaiset vastaanottoratkaisut, jotka pystyvät sekoittamaan ruokohelpisilpun turpeen kanssa.

Esimerkiksi Tanskassa ja Englannissa korsibiomassaa voidaan hyödyntää siihen erikoistuneissa polttolaitoksissa. Olkea käytettiin Tanskassa noin 300 000 tonnia vuosittain (vuoden 1997 tieto) ja tarkoitus on nostaa käyttö miljoonaan tonniin vuodessa.

Selluteollisuus ei lämpene

Suomen selluteollisuus ei lämpene ruokohelpin käytölle. Tehtailla on tällä haavaa kuoripolttiainetta yllin kyllin, selvästi yli oman tarpeen. Lisäksi käyttö vaatisi miljoonainvestoinnit, sillä siirtyminen tarvitsisi oman valmistusprosessin.

Tekninen johtaja Kosti Kukkonen Metsä-Serlasta pitää ruokohelpiä näillä näkymin kalliina vaihtoehtona. Kasvin viljelyn kannattavuuskin perustuu EU-tukiin. Kuka tietää kasvin pitkän aikavälin hinnan?
- Sellutehdas rakennetaan yleensä 30 vuodeksi. Mikä on EU-tukien kohtalo silloin, hän kysyy.

Paperiteollisuutta on moitittu siitä, että se pitää ruokojen keräilyä lähinnä kehitysmaiden puuhasteluna. Selluyhtiöiden nihkeydestä asiaa kohtaan kertoo jo se, ettei ruokohelpiä käyttävää pilottihanketta ole edes suunnitteilla.

Kukkosen mukaan ruokohelpi sopii selluteollisuutta paremmin energiatuotantoon. Moni on todennut, että ruokohelpille pitäisi olla pakottava tarve, jotta siitä tulisi varteenotettava vaihtoehto. Nyt Suomessa löytyy puuta sekä sellutehtaiden että energialaitosten käyttöön.

STT-IA
17.11.2000

Talous -sivulle