Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Olut ja makaroni korvasivat huipputekniikan

Teollisuustuotanto kasvaa reippaasti Pietarissa



Venäjän kansantalouden kääntyminen kasvu-uralle ulottuu myös Suomen lähialueille. Pietarissa teollisuustuotanto kasvoi kuluvan vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana peräti 29 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan, Pietarin yliopiston professori Felix Rybakov kertoo.


Tuotannon arvo noussee tänä vuonna noin neljästä miljardista dollarista (runsaat 27,6 miljardia markkaa) reiluun viiteen miljardiin dollariin (34,5 miljardia markkaa).

Rybakov varoittaa, että reippaista kasvuluvuista huolimatta kestävästä kasvusta ei voida vielä puhua. Nousu lepää harvojen menestyvien teollisuudenalojen varassa, ja neuvostoaikana armeijan tarpeita palvellut sotatarviketeollisuus ei ole kyennyt sopeuttamaan teknistä ja tieteellistä osaamistaan markkinatalouden oloihin tehokkaasti.

- Pietarista - jossa aiemmin rakennettiin kuukulkijoita - on muodostunut Venäjän olut- ja makaronipääkaupunki, Rybakov valitti Ulkopoliittisen instituutin seminaarissa viitaten siihen, että tuotannon kasvu on merkittävältä osin elintarviketuotannon ansiota.

Hän muistutti, että tieteelliseen ja tekniseen osaamisen perustuvan tuotannon kasvu merkitsisi myös suurempia voittoja.

Ruplan toissavuotinen romahdus oli onnenpotku ennen muuta elintarviketeollisuudelle, kun kauniisti pakatun tuontitavaran roima kallistuminen paransi kotimarkkinateollisuuden kilpailuasemaa. Olut-, makeis- ja tupakkateollisuuden ohella kaupungin metalliteollisuudella menee aiempaa paremmin.


Sijoitukset nousussa

Talousromahduksesta toipuvan Venäjän kansantalous kasvaa Suomen pankin keräämien tietojen mukaan tänä vuonna rivakammin kuin muualla Euroopassa. Teollisuustuotannon ohella bruttokansantuote, sijoitukset, kulutus ja reaaliansiot nousevat nopeasti.

Sijoittajat ovat rohkaistuneet investoimaan myös Luoteis-Venäjälle - etenkin Leningradin alueelle, missä sijoitukset kaksinkertaistuivat viime vuonna edellisvuoteen verrattuna.

Rybakov muistutti, että pääosa investoinneista on edelleen lyhytaikaisia ja pitkäaikaiset sijoitukset keskittyvät lähinnä kokoonpanoteollisuuteen. Muun muassa autojätti Ford ja työkonevalmistaja Caterpillar ovat valinneet Pietarin ympäristön kokoonpanotehtaidensa sijoituspaikaksi.

Rybakov uskoo, että Pietari ympäristöineen on vakiinnuttamassa maineensa suotuisana sijoitusalueena. Silti alue ei ole hänen mielestään kyennyt täysin hyödyntämään luontaista etulyöntiasemaansa EU-Suomen naapurissa. Kaupungissa on myös suhteellisen kehittynyt infrastruktuuri, korkeasti koulutettua työvoimaa ja se sijaitsee maa- ja vesiliikenteen solmukohdassa.

Leningradin alue ei ole Rybakovin mielestä puolestaan kyennyt hyödyntämään kunnolla merkittävintä luonnonvaraansa - metsää. - Hakkuut voitaisiin kasvattaa ympäristön siitä kärsimättä 10 miljoonaan kuutioon vuodessa. Nyt määrä on neljä miljoonaa kuutiota, hän huomautti.


Satamahankkeille huutia

Rybakov toivoo, että presidentti Vladimir Putinin alulle panema hallinnonuudistus vaikuttaa tulevaisuudessa myönteisesti myös talouteen, kun sijoituksista keskenään nahistelevia alueita paimennetaan keskinäiseen yhteistyöhön. Hänen mukaansa Neuvostoliiton romahdusta seurannut "taloudellinen separatismi" on osaltaan jarruttanut talouselämän kehitystä.

- Kannatan lämpimästi Pietarin ja Leningradin alueen yhdistämistä, hän sanoi. Nykyisellään Pietarin kaupunki ja sitä ympäröivä Leningradin alue ovat itsenäisiä hallintoyksikköjä, jotka kilpailevat keskenään muun muassa merikuljetuksista.

Leningradin alueella on vuosikausia ollut vireillä kolme suurta satamahanketta samaan aikaan kun Pietarin kautta kulkee noin kolmannes meritse Venäjältä lähtevästä ja sinne saapuvasta tavarasta. Viime vuonna Pietarin sataman ja yritysten omien terminaalien kautta kulki liki 30 miljoonaa tonnia merirahtia.

Rybakov moitti niin Pietarin kuin Leningradin alueen päättäjiä satamien kehitysmahdollisuuksien möhlimisestä. Pietarin viranomaiset rahastavat merikuljetuksista niin monenlaisia maksuja, että kuljetukset on kannattavampaa ohjata Suomen tai Baltian maiden satamiin.

Leningradin alueen satamahankkeiden uskottavuutta on puolestaan nakertanut se, että vuosikausia paperilla eläneet suunnitelmat toteutuvat perin vitkaan. Sekä Koiviston (Primorsk) öljysatamaa että Ust-Lugan kuivalastisatamaa on suunniteltu 90-luvun alusta lähtien eikä kumpikaan toimi vielä.

- Nyt jokainen Suomenlahden rantakylä ilmoittaa olevansa valmis rakentamaan sataman, Rybakov nureksi.

STT-IKK
17.11.2000


Talous -sivulle

< HEIGHT="0">