SAK ja STTK hyväksyivät tuloratkaisun - Akava ulkopuolelle

SAK hyväksyi neuvotellun tuloratkaisun ja päätti suosittaa jäsenliitoilleen, että ne aloittaisivat omat sopimusneuvottelunsa sen pohjalta. SAK:n hallituksen perjantai-iltana tekemä päätös oli yksimielinen, mutta kolme liittojohtajaa kirjautti pöytäkirjaan omat lausumansa.

Paperiliiton Jarmo Lähteenmäki (sd.) toisti liittonsa aiemmat varaukset tuloratkaisuun liittymiselle. Kuljetusalan AKT:n puheenjohtaja Kauko Lehikoinen (sd.) ja Sähköalan työntekijäliiton puheenjohtaja Lauri Lyly (sd.) olivat tyytymättömiä palkankorotusten tasoon.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen (sd.) uskoi, että myös nämä liitot aloittavat neuvottelut omien sopimustensa uudistamiseksi neuvottelutuloksen pohjalta.

Ihalainen sanoi olevansa erittäin tyytyväinen ratkaisuun, jonka palkkalinja on solidaarinen ja joka ensimmäisen kerran kymmeneen vuoteen tuo myös parannuksen työttömien toimeentuloturvaan.

Ihalaisen mukaan palkansaajien ostovoima nousee ensi vuonna yli kolme prosenttia.
- Keskituloiselle sak-laisellle työntekijälle se merkitsee noin 400 markan lisäystä käteen jäävässä kuukausitulossa, Ihalainen sanoi.

Myös STTK:n hallitus yksimielinen

Toimihenkilöjärjestö STTK:n hallitus hyväksyi niin ikään yksimielisesti syntyneen tuloratkaisun. Jonkin verran keskustelua käytiin silti palkankorotustasosta.

Puheenjohtaja Mikko Mäenpää (sd.) pitää erityisen tärkeänä, että tupon palkankorotus pitää sisällään naispalkkaerän, sillä liitto on koko 1990-luvun toiminut naisten ja miesten palkkaerojen umpeen kuromisen puolesta.

Mäenpää on pahoillaan siitä, ettei Akava hyväksynyt keskitettyä tuloratkaisua. Hän toivoo, että keskusjärjestö voisi tulla vielä mukaan ennen kuin liittojen välillä allekirjoitetaan kaksivuotinen sopimus 15. joulukuuta.

Mäenpään mukaan kuntatyönantaja tuli merkittävällä tavalla Akavaa vastaan. Se oli valmis tekemään syntyneen sopimuksen pohjalta oman korotuserän, mutta tämä ei ilmeisesti riittänyt Akavalle.

STTK pitää naispalkkaerän lisäksi hyvänä hanketta joustavampien ja yksilöllisten työaikojen luomisesta ja ns. työaikapankista. Yhtään vähäisempiä eivät ole myöskään elinikäistä oppimista koskevat hankkeet.

Mäenpää kiitteli liiton tiedotustilaisuudessa myös vuorotteluvapaajärjestelmän jatkamista kahdella vuodella, jonka jälkeen sen toimivuutta vasta arvioidaan.

Ilon aihe on niin ikään työ- ja perhe-elämän nykyistä parempaan yhteensovittamiseen liittyvä STTK:n ajama ns. isälisä hanke, joka etenee sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä. Vain isille tarkoitetun 30 päivän vanhempainloman lisäksi selvitetään mahdollisuudet osa-aikaiseen äitiys- ja vanhempainlomaan.

Työyhteisöjen hyvinvoinnin kehittäminen nousee STTK:n mukaan keskeiseksi asiaksi seuraavalla sopimuskierroksella ylipäänsä.

Akava jää ulkopuolelle

Korkeasti koulutettujen Akava jää tulopoliittisen kokonaisratkaisun ulkopuolelle. Akavan hallitus hylkäsi tuloratkaisusta syntyneen neuvottelutuloksen yksimielisesti kokouksessaan perjantaina iltapäivällä.

Ratkaisu merkitsee, että keskusjärjestön jäsenliitot ja neuvottelujärjestöt hakevat kukin omat ratkaisunsa, mahdollisesti lakkojenkin avulla.

Akavan puheenjohtajan Risto Piekan (kok.) mukaan järjestön hallitus katsoi kyseessä olevan niin tärkeä ja iso asia, että ratkaisua ei voida hyväksyä. Hän ei pitänyt tilannetta erityisen hälyttävänä.

- Mietitään viikonvaihde ja katsotaan mitä kaikkea tilanne pitää sisällään. Onhan sopimuskautta jäljellä vielä jäljellä tammikuun loppuun asti.

Piekka ei halunnut perjantaina arvioida, liittyisivätkö jotkin sen jäsenliitot tupoon myöhemmin sovellutusneuvotteluiden aikana.

Päätöstä osattiin odottaa, koska Akavan vaatimasta koulutuspalkkaerästä ei perjantain neuvotteluissa saatu aikaan kompromissia. Sen enempää työnantajajärjestöt kuin muut palkansaajajärjestötkään eivät antaneet periksi Akavan vaatimuksille korkeasti koulutettujen matalapalkkaisten alojen palkankorotuksista.

Akava vaati 400-500 markan kuoppakorotusta niille noin 45 000 akavalaiselle, joiden keskipalkka jää alle 11 600 markan. Akavalle tarjottiin esityksiä, joissa mm. tasa-arvo- ja muita eriä olisi kohdistettu sosiaalityöntekijöille, lastentarhanopettajille, kirjastonhoitajille ja muille matalapalkkaisille. Palkkarakennetta koskevat kompromissiesitykset eivät kuitenkaan Akavaa tyydyttäneet.

- Kaikki esitykset olisivat merkinneet sitä, että muilta akavalaisilta ryhmiltä olisi siirretty rahaa toisille akavalaisille ryhmille, Akavan julkisen sektorin työntekijöitä edustavan Akava-JS:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi (sit.) perusteli.

Kangasniemen mukaan kuntatyönantajan 0,04 prosentin tarjous olisi tuonut keskimäärin 48 markan kuukausikorotuksen noin 14 000 akavalaiselle. Sen lisäksi 12 000 opettajaa oli saanut 28 markan korotukset.

Työnantajat: Ratkaisu on kallis, mutta vakauttava

Yksityisen sektorin työnantajajärjestöt pitävät syntynyttä neuvottelutulosta kustannustasoltaan liian korkeana, mutta samalla ratkaisuna, joka tuo kansantalouteen vakautta ja ennakoitavuutta.

Sekä Teollisuuden ja työnantajien TT:n työmarkkinajohtaja Seppo Riski että Palvelutyönantajien toimitusjohtaja Arto Ojala pitivät ratkaisun plussapuolena sitä, että se turvaa ostovoiman kasvun.

Järjestöjohtajat korostavat, että myös valtiovallan taholta annettiin ymmärtää, että se täyttää edellytykset euroaikaisen talouspolitiikan jatkamiselle.

Riski piti ratkaisua kuitenkin "turhan perinteisenä ". Perinteinen markoista ja prosenteista koostuva sekalinja ei hänen mielestään välttämättä sovi enää nykyaikaan. Myös Ojala katsoi, että palkkarakenteiden uudistaminen on jatkossa tulopolitiikan kynnyskysymys.

Molemmat johtajat peräänkuuluttivat sopimukselle mahdollisimman suurta kattavuutta.

- Myös liittojen on nyt hoidettava oma osuutensa, Ojala korosti.

Molemmat järjestöjohtajat vetosivat vielä perjantaina Akavaan ja sen jäsenliittoihin, jotta ne liittyisivät sopimukseen.

- Keskusjärjestöissä on suunnattava kaikki voimavarat siihen, että ratkaisu hyväksytään liitoissa ja työmarkkinoille todella saadaan tavoiteltu työrauha kahdeksi seuraavaksi vuodeksi, PT:n toimitusjohtaja Arto Ojala sanoi.

Ojalan mielestä oli kuitenkin pettymys, ettei ratkaisu syntynyt kansantalouden ja työllisyyden kannalta parhaalla mahdollisella tasolla. Kalliina pidetyn sovun pelätään johtavan pidemmällä aikavälillä huonompaan työllisyyskehitykseen kuin maltillisempi vaihtoehto.

- Erityisen kallis ratkaisu on matalan tuottavuuden aloille, joilla on vähiten palkanmaksuvaraa.

Ojala kiittää ratkaisuun sisältyvää työssä jaksamisen ohjelmaa sekä laajaa koulutuspakettia, joka vaikuttavat ratkaisevasti työvoiman saantiin ja riittävyyteen.

Työnantajat pitävät ratkaisua Emu-oloihin nähden kalliina. TT:n ja PT:n laskujen mukaan palkkakustannukset nousevat Suomessa reilun prosenttiyksikön enemmän kuin Emu-maissa keskimäärin.

Neuvottelutuloksessa sovittiin mm.:

työryhmä kehittämään luottamushenkilöiden asemaa

STT-IKK
17.11.2000

---

Politiikka -sivulle