Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Viron ympäristöhuolto paranee



Viron hallitus ottaa Euroopan investointipankilta (EIB) 12 miljoonan euron eli lähes 187 Viron kruunun (71 miljoonaa markkaa) suuruisen lainan taajamien vesi- ja viemäröintihankkeiden rahoittamiseksi.


Tarkoituksena on myös rakentaa Luoteis-Viroon alueellinen kaatopaikka.

Viron ympäristöpolitiikka on viime vuosina kehittynyt varsin nopeasti. Nykyisin on ympäristölain säädöksistä jo saatu yli puolet harmonisoiduksi EU:n vaatimusten kanssa. Nykyisistä hakijamaista Viro onkin edelläkävijä.

Viron ensimmäinen euronormien mukainen kaatopaikka on vastikään valmistunut ja avataan vielä marraskuussa yleiseen käyttöön.

Kaatopaikka sijaitsee Keski-Virossa Järvamaalla Väätsan kaupungin lähellä. Se on pinta-alaltaan 14 hehtaaria. Lisäksi siinä on seitsemän hehtaarin kompostointialue.

Kaatopaikan rakentamista ovat tukeneet muun muassa Suomen ja Tanskan ympäristöministeriöt. Kaatopaikan kokonaiskustannukset olivat noin 20 miljoonaa kruunua (7,6 miljoonaa markkaa).

Uuden kaatopaikan ansiosta voitaneen alueen vuosikymmeniä vanhat pienkaatopaikat sulkea viiden vuoden kuluessa. Nämä 35 kaatopaikkaa sijaitsevat hyvien kulkuyhteyksien päässä, mutta muuten sijaintipaikat ovat ympäristölle ja ihmisille haitallisia. Useat sijaitsevat järvien rannalla hiekkamaassa, eräs noin 300 metrin päässä Pärnujoesta ja Paiden kaupungissa paikallisen koulun naapurina.

Tallinnassa on parhaillaan alkamassa uuden suurkaatopaikan rakentaminen. Noin 80 hehtaarin kaatopaikka voi valmistuttuaan ottaa vastaan noin puolet koko Viron jätteistä. Sen rakentamiskustannuksiksi on laskettu noin 340 miljoonaa markkaa ja vuotuinen liikevaihto on sadan miljoonan markan tietämissä.

Suomalaisen ympäristöasiantuntemuksen avulla on eri puolille Viroa rakennettu kaupunkien jätevesien puhdistamoja. Suomen ja Viron välisen ympäristösopimuksen mukaan Viro pyrkii alentamaan saastepäästönsä vuoteen 2005 mennessä puoleen vuoden 1995 tasosta.


Seuraavaksi vuorossa yksityistaloudet

Vaikka julkinen valta on panostanut ympäristökysymyksiin, eivät tavalliset virolaiset ole nopeassa teknisessä kehitysvauhdissa pysyneet ympäristöasioissa samassa vauhdissa.

Kaupunkien jätteidenkuljetusta ei aiemmin tarvittu juuri lainkaan, koska kaikki vähänkin kelpaava tavara, oli kysymys sitten vaatteista tai ruokavaroista, vähensi kuormitusta jäteastioita mylläävien laitapuolen kulkijoiden mukana. Virolaisittain nämä "roskisdyykkarit" nimettiin "geologeiksi".

Myös Viron tienreunamille on syntynyt epävirallisia kaatopaikkoja, jonne tilapäiskulkijat heittävät jätepussinsa.

Uutta suuntaa edustaa Viron tielaitoksen projekti yleisten teiden jätehuoltopisteistä. Näille levähdys- ja paikoitusalueille asennetaan maanalaiset kasettisäilöt kulkijoiden jätteitä varten.

Pientaloasujat hoitavat usein jäteongelmansa lähimetsien kätköön tai parhaassa tapauksessa polttavat. Uusilla asuinalueilla on kuitenkin selvä muutos tapahtumassa. Sitä yritetään vauhdittaa myös suomalaisvoimin.

Viron presidentille Lennart Merelle on lahjoitettu Biolan-pikakompostori. Tempauksen toteuttivat suomalainen Biolan- ja virolainen Eco-Invest-yhtiö.

Viron korruptionvastainen lainsäädäntö kuitenkin kieltää maan virkamiehiä, presidentti mukaanluettuna, vastaanottamasta vastikkeettomasti lahjaa yksityiseltä kaupalliselta yritykseltä. Niinpä ympäristönhoidosta erittäin kiinnostunut ja muitakin ympäristötyöhön patistellut residentti Meri saakin maksaa lahjansa arvosta valtiolle normaalin tuloveron.

STT-IKK
17.11.2000


Ulkomaat -sivulle