Viron ympäristöhuolto paranee
Viron hallitus ottaa Euroopan investointipankilta (EIB) 12 miljoonan euron eli lähes 187 Viron kruunun (71 miljoonaa markkaa) suuruisen lainan taajamien vesi- ja viemäröintihankkeiden rahoittamiseksi.
Tarkoituksena on myös rakentaa Luoteis-Viroon alueellinen kaatopaikka.
Viron ympäristöpolitiikka on viime vuosina kehittynyt varsin nopeasti.
Nykyisin on ympäristölain säädöksistä jo saatu yli puolet
harmonisoiduksi EU:n vaatimusten kanssa. Nykyisistä hakijamaista Viro
onkin edelläkävijä.
Viron ensimmäinen euronormien mukainen kaatopaikka on vastikään
valmistunut ja avataan vielä marraskuussa yleiseen käyttöön.
Kaatopaikka sijaitsee Keski-Virossa Järvamaalla Väätsan kaupungin
lähellä. Se on pinta-alaltaan 14 hehtaaria. Lisäksi siinä on seitsemän
hehtaarin kompostointialue.
Kaatopaikan rakentamista ovat tukeneet muun muassa Suomen ja
Tanskan ympäristöministeriöt. Kaatopaikan kokonaiskustannukset olivat
noin 20 miljoonaa kruunua (7,6 miljoonaa markkaa).
Uuden kaatopaikan ansiosta voitaneen alueen vuosikymmeniä vanhat
pienkaatopaikat sulkea viiden vuoden kuluessa. Nämä 35 kaatopaikkaa
sijaitsevat hyvien kulkuyhteyksien päässä, mutta muuten sijaintipaikat
ovat ympäristölle ja ihmisille haitallisia. Useat sijaitsevat järvien rannalla
hiekkamaassa, eräs noin 300 metrin päässä Pärnujoesta ja Paiden
kaupungissa paikallisen koulun naapurina.
Tallinnassa on parhaillaan alkamassa uuden suurkaatopaikan
rakentaminen. Noin 80 hehtaarin kaatopaikka voi valmistuttuaan ottaa
vastaan noin puolet koko Viron jätteistä. Sen rakentamiskustannuksiksi
on laskettu noin 340 miljoonaa markkaa ja vuotuinen liikevaihto on
sadan miljoonan markan tietämissä.
Suomalaisen ympäristöasiantuntemuksen avulla on eri puolille Viroa
rakennettu kaupunkien jätevesien puhdistamoja. Suomen ja Viron
välisen ympäristösopimuksen mukaan Viro pyrkii alentamaan
saastepäästönsä vuoteen 2005 mennessä puoleen vuoden 1995 tasosta.
Seuraavaksi vuorossa yksityistaloudet
Vaikka julkinen valta on panostanut ympäristökysymyksiin, eivät
tavalliset virolaiset ole nopeassa teknisessä kehitysvauhdissa pysyneet
ympäristöasioissa samassa vauhdissa.
Kaupunkien jätteidenkuljetusta ei aiemmin tarvittu juuri lainkaan, koska
kaikki vähänkin kelpaava tavara, oli kysymys sitten vaatteista tai
ruokavaroista, vähensi kuormitusta jäteastioita mylläävien laitapuolen
kulkijoiden mukana. Virolaisittain nämä "roskisdyykkarit" nimettiin
"geologeiksi".
Myös Viron tienreunamille on syntynyt epävirallisia kaatopaikkoja, jonne
tilapäiskulkijat heittävät jätepussinsa.
Uutta suuntaa edustaa Viron tielaitoksen projekti yleisten teiden
jätehuoltopisteistä. Näille levähdys- ja paikoitusalueille asennetaan
maanalaiset kasettisäilöt kulkijoiden jätteitä varten.
Pientaloasujat hoitavat usein jäteongelmansa lähimetsien kätköön tai
parhaassa tapauksessa polttavat. Uusilla asuinalueilla on kuitenkin selvä
muutos tapahtumassa. Sitä yritetään vauhdittaa myös suomalaisvoimin.
Viron presidentille Lennart Merelle on lahjoitettu Biolan-pikakompostori.
Tempauksen toteuttivat suomalainen Biolan- ja virolainen
Eco-Invest-yhtiö.
Viron korruptionvastainen lainsäädäntö kuitenkin kieltää maan
virkamiehiä, presidentti mukaanluettuna, vastaanottamasta
vastikkeettomasti lahjaa yksityiseltä kaupalliselta yritykseltä. Niinpä
ympäristönhoidosta erittäin kiinnostunut ja muitakin ympäristötyöhön
patistellut residentti Meri saakin maksaa lahjansa arvosta valtiolle
normaalin tuloveron.
STT-IKK
17.11.2000
Ulkomaat -sivulle
|