PT: Vahva kasvu jatkuu riskien varjossa

Tuoreimmat kansainvälistä ja kotimaista suhdannekehitystä kuvaavat tiedot eivät anna aihetta muuttaa tätä yleisnäkemystä.

- Niiden perusteella lähitulevaisuuden suhdannekehitys sekä Suomessa että vientimme kannalta tärkeissä maissa sisältää kuitenkin enemmän riskejä kuin vielä viime keväänä yleisesti arvioitiin, PT toteaa tuoreessa ennusteessaan.

Suomessa riskit kiteytyvät PT:n mukaan yhteen ennustajat yllättäneeseen Kehityspiirteeseen eli inflaation selvään kiihtymiseen. Se on johtunut lähinnä kahdesta tekijästä, raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan noususta ja euron heikkoudesta. Sen lisäksi elinkustannuksia on nostanut korkotason nousu.

Näiden tekijöiden vaikutus erityisesti kotitalouksien taloudelliseen asemaan ja tulevaisuuden odotuksiin muovaa lähitulevaisuudessa sekä kotimaista että kansainvälistä suhdannekehitystä.

Maailmantalous vahvassa kasvussa

Maailmantalous on vielä toistaiseksi vahvassa kasvuvaiheessa, mikä näkyy erityisesti Kaakkois-Aasiassa ja Yhdysvalloissa. Suotuisalle kehitykselle suurimman uhkan aiheuttavat korkealla pysyttelevä raakaöljyn hinta sekä Yhdysvaltojen talouden kehitys.

Yhdysvaltojen talouden epätasapainot ovat tuoreimpien tunnuslukujen mukaan pysyneet suurin piirtein ennallaan. Kotitalouksien velkaantuminen ja paisuva vaihtotaseen vaje ovat korkotason noustessa merkittäviä ongelmia.

Yhdysvalloissa ohjauskorkojen nosto on ilmeisesti kuitenkin saavuttamassa ainakin väliaikaisen päätepisteensä, sillä kireistä työmarkkinoista huolimatta kotimaiset inflaatiotekijät ovat pysyneet aisoissa.

Osaltaan kehitystä on tukenut tuottavuuden voimakas kasvu vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Tänä vuonna Yhdysvaltojen talous kasvaa vielä erittäin ripeästi, mutta ensi vuonna kasvu hidastuu noin kolmeen prosenttiin, PT arvioi.

Eurooppa on elpynyt maailmantalouden vanavedessä ja heikon euron tukemana. Raakaöljyn hinnan nousu on ollut yksi syy siihen, että Euroopan keskuspankki on kiristänyt rahapolitiikkaa tänä vuonna selvästi. Euroopan keskuspankki nosti ohjauskorkojaan lokakuun alussa vastoin markkinoiden odotuksia.

Korkotaso on edelleen historiallisesti alhainen, mutta sen nosto hidastaa väistämättä talouskasvua lähitulevaisuudessa. Ensi vuonna kokonaistuotanto kasvaa EMU-maissa hieman tämänvuotista vähemmän eli noin 3 prosenttia.

- Vuonna 2001 lyhyiden korkojen keskimääräinen taso ylittää 5 prosenttia. Ensi vuoden aikana nähdään, onko Euroopan keskuspankki mennyt liiankin pitkälle rahapolitiikan kiristämisessä, PT ounastelee.

Vienti vetää yhä

Suomessa vienti on kasvanut tämän vuoden aikana erittäin ripeästi, eikä kasvu hidastu selvästi loppuvuodenkaan aikana. Viennin kasvuvauhdiksi vuodelle 2000 tulee noin 10 prosenttia.

Kansainvälisen noususuhdanteen ohella viennin kasvua on tukenut ainutlaatuisen hyvä hintakilpailukyky, jota euron heikentyminen on vielä tämänkin vuoden kuluessa vahvistanut.

- Ensi vuonna viennin kasvuvauhti hidastuu säilyen kuitenkin suhteellisen korkeana. Kasvua vaimentaa noususuhdanteen huipun ohittuminen Suomen viennin kannalta tärkeissä maissa. Jos kasvu hidastuu näissä maissa odottamattoman paljon, se näkyy myös Suomen viennin kasvuvauhdin selvänä alenemisena, PT ennustaa.

- Viennin ohella myös kotimainen kysyntä on vauhdittanut tämän vuoden aikana kokonaistuotannon kasvua, vaikka investoiminen esimerkiksi koneisiin ja laitteisiin on ollut alkuvuodesta yllättävänkin laimeaa, PT toteaa.

Rakentaminen on kuitenkin ollut vilkasta. Yksityiset investoinnit lisääntyvät tänä vuonna lähes 9 prosenttia. Myös ensi vuonna ne kasvavat selvästi. Tuolloin kasvu painottuu tämänvuotista enemmän kone- ja laiteinvestointeihin.

Kuluttajien luottamus hiipumassa

Suomen ripeän talouskasvun jatkumisen kannalta yksityisen kulutuksen vahva kasvu olisi PT:n mukaan välttämätöntä. Tämän vuoden alkupuoliskon aikana yksityinen kulutus onkin kasvanut selvästi yli neljän prosentin vauhtia.

Uusimman kuluttajabarometrin perusteella kotitalouksien luottamus tulevaisuuteen on kuitenkin selvästi heikentynyt. Tämä johtuu inflaation kiihtymisestä ja korkotason noususta. Lyhyet korot ovat nousseet vuoden aikana noin kaksi prosenttiyksikköä.

Vaikka luottamuksen heikkeneminen heijastuukin kulutusluvuissa lähitulevaisuudessa, yksityinen kulutus kasvaa vielä tänä vuonna PT:n arvion mukaan noin 4 prosenttia.

Kuluttajien varovaisuuden kasvu näkyneekin selvemmin ensi vuonna. Vaikka veronkevennykset kasvattavat selvästi kotitalouksien ostovoimaa, epävarmuuden kasvu näkyy säästämisen lisääntymisenä.

- Yksityinen kulutus lisääntyy 3,5 prosenttia, vaikka ostovoima kasvaa noin 4 prosenttia.

Inflaatio hidastuu verkkaisesti

Tänä vuonna kuluttajahinnat kallistuvat selvästi enemmän kuin vielä vuoden alussa ennustettiin. Kuluttajahinnat nousevat PT:n ennusteen mukaan keskimäärin 3,3 prosenttia.

Vaikka inflaation kiihtymisen keskeinen syy onkin raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan nouseminen, myös euron heikkeneminen sekä korkotason nousu ovat vauhdittaneet selvästi elinkustannusten nousua.

- Näiden tekijöiden kerrannaisvaikutukset näkyvät ensi vuonna siten, ettei inflaatiovauhti hidastu selvästi - esimerkiksi alle 2 prosenttiin - vaikka raakaöljyn maailmanmarkkinahinta alkaisikin laskea talven jälkeen.

- Voimakas hidastuminen edellyttäisi myös euron selvää vahvistumista, mikä on epätodennäköistä. Kuluttajahinnat nousevat ensi vuonna keskimäärin 2,5 prosenttia, PT arvioi.

Inflaatio syö palkankorotukset

Tänä vuonna solmitut uudet tulopoliittiset sopimukset ovat sisältäneet keskimäärin hieman yli 3 prosentin sopimuskorotukset.

Ne johtavat PT:n mukaan liukumien kanssa siihen, että palkansaajien ansiotaso nousee kuluvan vuoden aikana keskimäärin 4 prosenttia.

- Koska kuluttajahinnat kohoavat hieman yli 3 prosenttia, reaaliansioiden nousuksi - palkkaliukumat mukaan lukien - jää alle yksi prosentti.

- Siten inflaatio on syömässä voimassa olevien palkkasopimusten synnyttämän ansiotason nousun, PT toteaa.

Palkankorotusten maltillisuutta kuvastaa myös se, että palkkojen osuus kansantulosta supistuu tänä vuonna alhaisemmaksi kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen.

- Yritysten keskimääräisen kannattavuuden tasolle onkin tällä hetkellä vaikea löytää sopivaa vertailukohtaa Suomen taloushistoriasta.

Jos uudet palkkaratkaisut ovat kustannusvaikutuksiltaan suunnilleen samanlaiset kuin voimassa olevat sopimukset, ansiotasoindeksi nousee ensi vuonnakin keskimäärin noin 4 prosenttia. Tuolloin palkkojen osuuden lasku jatkuisi, PT arvioi.

Työttömyys vähenee hitaasti

Reipas talouskasvu lisää työllisten määrää PT:n arvion mukaan tänä vuonna keskimäärin noin 40 000 henkilöllä.

Kasvun myötä työllisyysaste eli työssä olevien osuus työikäisestä väestöstä (15-64 -vuotiaista) nousee 67,4 prosenttiin. Miesten työllisyyskehitys on tänä vuonna parempaa kuin naisten.

Työllisyyden kasvulukua alentaa PT:n mukaan se, ettei yrittäjien määrä ole juurikaan kasvanut edellisvuodesta.
- Sen sijaan palkansaajien määrän liki kahden prosentin kasvuvauhti on sopusoinnussa viiden prosentin talouskasvun kanssa.

Ensi vuonna työllisyys kasvaa hieman tämänvuotista paremmin ja työllisten määrä nousee 45 000 hengellä. Sen myötä työllisyysaste nousee 68,5 prosenttiin.

Työttömyys laskee tänä vuonna 249 000 työttömään ja työttömyysaste 9,6 prosenttiin. Ensi vuonna työttömien määrä vähenee 228 000 henkeen ja työttömyysaste 8,7 prosenttiin, PT arvioi.

Julkisen sektorin ylijäämä paisuu

Valtiontalouden alijäämä kääntyy tänä vuonna ylijäämäksi. Ylijäämästä tulee suurempi kuin vielä alkuvuonna arvioitiin, koska valtion verotulot ovat kasvaneet poikkeuksellisen ripeästi. Ylijäämää kertyy tänä vuonna noin 11 miljardia markkaa.

Vaikka tuloverojen alentaminen hidastaa verotulojen kasvua ensi vuonna, ylijäämä paisuu noin 13 miljardiin markkaan.

Myös koko julkisen sektorin rahoitusasema paranee PT:n arvion mukaan tämän ja ensi vuoden aikana huomattavasti.

Kuntasektorinkin rahoitusalijäämä muuttuu ylijäämäksi, ja sosiaaliturvarahastojen rahoitusylijäämien kasvu jatkuu.

Tänä vuonna valtiontalouden hyvän tilan synnyttämää liikkumavaraa on käytetty valtion velan lyhentämiseen. Velan määrä laskeekin tänä vuonna selvästi alle 400 miljardin markan.

Velan vähentäminen jatkuu myös ensi vuonna, sillä edes jo tiedossa olevat verojen vähennykset eivät pienennä oleellisesti mahdollisuuksia supistaa velan määrää. Ensi vuoden lopulla velan määrä saattaa olla jo alle 370 miljardia markkaa, PT arvioi.

IA
20.10.2000

Talous -sivulle