Tuore tutkimus: Varallisuus keskittyy keskuksiin
Varallisuus samoin kuin henkinen pääoma siirtyy ja keskittyy Turun kauppakorkeakoulun tuoreen tutkimuksen mukaan keskuksiin.- Samalla kun nuori ja koulutettu väestö muuttaa keskuksiin, siirtyy henkisen pääoman lisäksi osa varallisuudesta pois suurimmasta osasta Suomea.
- Asuntoja jää kiihtyvässä määrin tyhjilleen ja asuntovarallisuuden suhteellinen arvo laskee muuttotappioalueilla. Keskusten asuntopulaan rakennetut halvat vuokra-asunnot houkuttelevat vain lisää väkeä keskuksiin, kertoo Turun kauppakorkeakoulun tutkimus Muuttoliike pakottaa rakennemuutokseen.
Tutkimuksen ovat tehneet professori Paavo Okko, KTL Asko Miettilä ja KTM Elias Oikarinen. Tutkimuksessa on tarkasteltu muuttoliikettä alue- ja kunnallistalouden sekä asuntomarkkinoiden näkökulmasta. Tarkasteltavana on 19 eri tavoin kehittynyttä seutukuntaa ja niissä olevat kunnat.
Tutkimuksen mukaan päätelmä maan kahtia jakaantumisesta on yksioikoinen.
- Maakunta-, seutukunta- ja kuntatason analyysin perusteella näyttäisi paremminkin siltä, että meille on tällä hetkellä syntymässä uudenlainen aluerakenne, jossa niin kasvavissa maa- kuin seutukunnissakin on voimakkaasti taantuvia alueita. Sen sijaan supistuvilla alueilla pienetkin kasvukeskukset ovat poikkeuksia, tutkimus toteaa.
Inflaatio keskuksissa - muualla deflaatio
Kun keskuksissa tuskaillaan kasvavien inflaatio-odotusten kanssa, supistuvilla alueilla ongelmana on varallisuuden deflaatio. Monessa seutukunnassa joudutaan vakavasti miettimään kasvun edistämisen ohella supistumisen strategioita.
- Myös asenteellisesti ja poliittisesti kipeitä purku- ja vetäytymispäätöksiä joudutaan ongelmallisimmilla alueilla tekemään, todetaan tutkimuksessa.
Kasvualueillakaan ei enää olla halukkaita lisäämään väestöä. Investoinnit infrastruktuuriin, palveluihin ja asuntoihin sisältävät riskin niin suhdanne- kuin korkokehitystäkin ajatellen.
Kunnilta vaadittavat suuret pitkän aikavälin investoinnit sitovat tulevaisuuden verotuloja, jotka ovat alttiita vaihteluille. Turun kauppakorkeakoulun tutkijat ehdottavatkin, että riskien arviointiin ja hallintaan kannattaa uhrata resursseja kunnissa ja seutukunnissa.
Valtio tukee keskittymistä?
- Kun valtion tukeman rakentamisen ohjaaminen kasvukeskuksiin tuntuu sinänsä järkevältä, voivat sen seuraukset olla lopulta muuttoliikkeen ja aluetalouden kannalta ongelmallisia, tutkijat toteavat.
Vaikka ylikysyntään puuttuminen tuetulla tarjonnalla onkin ymmärrettävää, estää esimerkiksi aravatuen keskittäminen pääkaupunkiseudulle osittain luonnollisen, korkeiden hintojen aiheuttaman työntövaikutuksen toteutumisen, mikä edelleen edistää keskittymistä.
Kunnissa tärkeitä tunnuslukuja ovat vuosikate sekä investointi- ja käyttömenot. Muuttovoittokunnissa on ollut keskimäärin parempi käyttökate kuin väestöään menettäneissä kunnissa.
Tämä johtuu tutkimuksen mukaan osittain siitä että investointipolitiikassa ollaan oltu vielä varovaisia. Muuttotappiokunnissa veroäyriä on jo jouduttu voimakkaasti korottamaan ja palvelujen tuottamisen kustannukset uhkaavat käydä monen kunnan osalta ylivoimaisiksi.
Esimerkkikuntien valossa näyttäisi siltä, että omalla politiikalla voi vaikuttaa kunnan taloudelliseen menestykseen. Kaikki kasvua ja verotuloja synnyttävät tekijät eivät ole ulkoa annettuja. Luottamukselliselle seutukunnalliselle yhteistyölle olisi edelleen voimakas tilaus.
- Tämä tilaus koskee sekä käyttömenojen hillintää että erityisesti pääomien tehokasta seudullista käyttöä ja riskien hallintaa, toteavat tutkijat.
IA
20.10.2000
