Sotilaslakimiesten syyttäjän tehtävät yleisille syyttäjille
Yhtenäisempi oikeuskäytäntö myös sotilasrikoksiin
Sotilasrikosten käsittely uudistuu ensi vuoden toukokuusta alkaen. Uusien säännösten mukaan syyttäjän tehtävät sotilasrikosasioissa siirtyvät sotilaslakimiehiltä kihlakunnansyyttäjille. Myös joidenkin sotilasrikosten määrittely muuttuu.Käräjäoikeudessa käsiteltävissä sotilasrikosasioissa on syyttäjänä tähän asti toiminut sotilaslakimies, joka on puolustusvoimain virassa. Syyttäjän tehtävien siirrolla kihlakunnansyyttäjälle halutaan selkeyttää syyttäjäorganisaatiota sekä edistää syyttäjien itsenäisyyttä ja riippumattomuutta.
Sotilaslakimiesten muut tehtävät, kuten neuvonanto- ja valmistelutyöt, säilyvät ennallaan. Sotilaslakimiehen virkoja on puolustusvoimissa 21.
Tavoitteena puolueettomampi käsittely
Sotilasoikeudenhoito lähentyy jatkossa yleistä oikeudenhoitoa, kun syyttäjän tehtävät sotilasrikosasioissa siirretään sotilaslakimiehiltä kihlakunnansyyttäjille.
Sotilaslakimiehet ovat puolustusvoimien palveluksessa ja valvovat valtion etua. He ovat mukana myös kurinpitoasioiden valmistelussa ja rikosasioiden esitutkinnassa.
Oikeuskansleri esitti jo muutama vuosi sitten tämän olevan ristiriidassa muuhun syyttäjälaitoksen uudistukseen, joka korostaa itsenäisyyttä ja riippumattomuutta. Tällä hetkellä sotilasoikeusasiat tulevat syyteharkintaan lähes aina joukko-osaston komentajan toimittamina.
Lainmuutoksen myötä syyttäjä saa lisää toimivaltuuksia niin, että hän voi vastedes omasta aloitteestaan määrätä esitutkinnan toimitettavaksi sotilasrikosasiassa.
Säännöstä voitaisiin käytännössä soveltaa poikkeuksellisiin tapauksiin, joissa puolustusvoimiin kuuluva kurinpitoesimies ei jostain syystä määrää esitutkintaa toimitettavaksi, vaikka sellainen olisi tarpeellista. Jatkossa syyttäjä voi myös oma-aloitteisesti ottaa syyteharkintaan asian, jonka on määrännyt esitutkintaan.
Muutosta on perusteltu syyttäjäorganisaation selkeyttämisellä sekä syyttäjien riippumattomuudella. Syyttäjän lisävaltuuksien tarkoituksena on vahvistaa sotilasrikosten tukinnan ulkopuolista kontrollia ja edistää näin luottamusta sen puolueettomuutta ja tasapuolisuutta kohtaan.
Sotilasrikoksiin tarkennuksia
Sotilasoikeudenkäyntiasioita ovat rikoslain 45 luvussa säädetyt sotilasrikokset, kuten kuuliaisuus-, esimies-, palvelus- ja järjestysrikokset. Viime vuosina syyteasioina käsiteltyjä sotilasoikeudenkäyntiasioita on ollut vuosittain noin 500.
Sotilasrikosasiat ovat kautta historian vaatineet erityiskäsittelyn, ja myös rauhan aikana rangaistukset niistä ovat olleet tavallisiin rikoksiin ja rikkomuksiin verrattuna ankaria. Vielä nytkin esimerkiksi esimiesrikosten rangaistusasteikko on varsin ankara.
Ensi keväänä voimaan astuva lainmuutos tuo sotilasrikosten määrittelyyn joitain tarkennuksia. Lakimuutoksen myötä poistetaan muutama sellainen rangaistussäännös, joissa tarkoitettujen menettelyjen voitiin katsoa tulevan arvioitavaksi joinain muina rikoksina.
Näin erilliset rangaistussäännökset palveluksen välttämisestä, luvattomasta lainan ottamisesta ja päihtymyksestä palveluksessa poistuvat, mutta ovat edelleen rangaistavia palvelurikoksina.
Palveluspäihtymyksen rangaistavuutta lisätään niin, että enimmäisrangaistus nousee kolmesta kuukaudesta vuoteen vankeutta, mikä tarkoittaa myös pakkokeinolakiin perustuvaa henkilönkatsastusoikeutta tällaisesta rikoksesta epäiltäessä.
Uudistuksessa lakiin tulee muutama uusi rangaistussäännös koskien törkeää vartiorikosta ja törkeää esimiesaseman väärinkäyttöä.
Sotilasrikokset ryhmitellään laissa palvelusrikoksiin, vartiorikoksiin, poissaolorikoksiin, kuuliaisuusrikoksiin, esimiesrikoksiin, muihin rikoksiin ja sota-ajan rikoksiin.
Sotilailla samat perusoikeudet
Vuonna 1995 toteutuneen perusoikeusuudistuksen jälkeen sotilaat eivät enää ole olleet perusoikeuksien suhteen erityisasemassa muihin kansalaisiin verrattuna.
Aiemman rangaistussäännöksen mukaan sotilaan poliittista toimintaa rajoitettiin varsin tiukasti. Sen perusteella muun muassa rajoitettiin esitelmöintiä ja mielipiteiden lausumista puoluepoliittisista asioista. Tämän katsottiin olevan ristiriidassa perustuslain sananvapaussäännöksen ja kansainvälisten ihmisoikesussopimusten kanssa, eikä säännöstä enää sisälly uudistettuun lakiin.
Sen sijaan uudistuksen jälkeenkin sotilaan (poislukien asepalvelustaan suorittavat) jäsenyys puolueessa ja puoluepoliittista toimintaa harjoittavassa tai sitä selvästi tukevassa yhdistyksessä on kielletty, ja myös rangaistavaa. Säännös ei kuitenkaan edelleenkään rajoita sotilaiden toimintaa sitoutumattomina kunnallisissa luottamustehtävissä.
Sotilasrikosoikeutta uudistettiin edellisen kerran merkittävästi vuonna 1984, jolloin rangaistussäännökset siirrettiin erillisestä sotaväen rikoslaista yleiseen rikoslakiin. Sotilasrikosten tuomioistuinkäsittely siirrettiin sotaoikeuksista yleisiin alioikeuksiin.
Nyt tehtävät lakimuutokset sotilasrikosten käsittelyyn jatkavat johdonmukaisesti linjaa, jossa sotilasoikeudenhoitoa lähennetään yleiseen oikeudenhoitoon.
Lakia valmisteltaessa kiinnitettiin huomiota siihen, että osa sotilasrikkomuksista perustuu ohjesääntöihin tai muulla tavoin annettuihin määräyksiin. Näin ollen palvelusrikossäännös saa osittain sisältönsä rikoslain ulkopuolelta.
Eduskunnan lakivaliokunnan mukaan ohjesäännöt ja määräykset tulisikin kirjoittaa rikossäännöksiltä vaadittavalla tarkkuudella ja niistä tulisi ilmetä myös rikkomuksen rangaistavuus.
MIKKO LAITINEN
22.12.2000
