Elintarvikevalvontaan kaivataan lisää resursseja
Terveystarkastajien määrä väheni Suomessa kolmanneksella 1990-luvun aikana. Tänä päivänä terveystarkastajia tarvittaisiin kentälle 25 prosenttia nykyistä enemmän, jotta elintarvikevalvonta hoituisi odotetulla tavalla. Elintarvikeviraston apulaisjohtajan Pekka Pakkalan mukaan tämä merkitsee 108:aa uutta terveystarkastajaa.
Sosiaali- ja terveysministeriön ehkäisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan osaston johtaja Risto Aurola kertoo, että eräissä kunnissa terveystarkastajien työajasta menee nykyään 20-25 prosenttia asuntojen kunnon tarkastamiseen.
- Se on toki yksi heidän tehtäviään, mutta tämä aiheuttaa sen, ettei elintarvikevalvonta saa sitä osuutta, mikä sille kuuluisi, hän tunnustaa.
Pakkalan mukaan tilanteen on jotenkin pitänyt kurissa se, että Suomessa ei ole ollut pahoja eläintauteja ja täällä tiedetään, mihin valvontaa tulee tehokkaammin suunnata. Pakkala myöntää, että tietyllä tavalla eletään kuitenkin riskirajalla.
- Se näkyy muun muassa ruokamyrkytysten määrässä. Esimerkiksi 1990-luvun alussa raportoitiin ainoastaan noin 30 ruokamyrkytysepidemiaa vuodessa, kun vuonna 1998 määrä oli jo 90, Pakkala kertoo.
Valvonta on osa "herran pelkoa"
Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston apulaisosastopäällikkö Matti Aho muistuttaa, ettei laatua ja elintarvikkeiden turvallisuutta tehdä viranomaisvalvonnalla.
- Turvallisuus rakentuu elintarvikkeen tuotantoportaissa ja siitä, miten elintarvike päätyy kuluttajalle ja miten hän tuotetta säilyttää. Kuluttajien luottamuksen kannalta valvonta on kuitenkin A ja O, sanoo Aho.
VTT:n biotekniikan osaston johtaja tutkija Raija Ahvenainen puolestaan kertoo, että elintarvikkeiden tuottajat ovat hyvin valistuneita ja sitoutuneita hygieniaan liittyvissä seikoissa.
- Suurin ongelma lienee kuitenkin sesonkityöläiset, joilla ei ole tietoa tai jotka eivät osaa sitoutua tarpeeksi voimakkaasti hygienia-asioihin. Elintarvikevalvonnan rooli on mielestäni kuin poliisin. Toisin sanoen tietynlainen pelko siitä, että valvontaa todella on, vaatii pitämään tason korkealla. Toisaalta Elintarvikevirastosta saa taas tietoa, jos sitä kaipaa, Ahvenainen kertoo.
Uusi Elintarvikevirasto aloittaa toimintansa ensi vuoden maaliskuussa. Henkilöstöä siellä työskentelee vajaa kolmannes verrattuna Ruotsin vastaavaan virastoon. Vuositasolla viraston budjetti on noin 26 miljoonaa markkaa, mikä on saman verran kuin isolla kaupungilla menee lumeenajoon vuosittain.
Uudessa Elintarvikevirastossa yhdistetään toisiinsa nykyinen elintarvikevalvontaa johtava Elintarvikevirasto sekä Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen (EELA) elintarvikepuoli.
Elintarvikevalvonta puhutti kaksipäiväisessä Hyvä ympäristö - puhdas ruoka - terve ihminen -seminaarissa Mikkelissä. Tilaisuus järjestettiin nyt kuudetta kertaa.
Lue myös artikkeli:
STT-IKK
22.9.2000
