Väkivaltaisuuksien uhka varjostaa Jugoslavian vaaleja
Jugoslaviassa järjestetään sunnuntaina vaalit, joissa valitaan liittovaltiolle presidentti ja parlamentti sekä Serbialle paikallishallinto. Liittopresidentti valitaan nyt ensimmäistä kertaa suorassa kansanvaalissa.Jugoslavian asukkaat odottavat vaaleja toivon ja pelon sekaisin tuntein. Monien pelkona on, että presidentti Slobodan Milosevic ei tunnusta mahdollista tappiotaan vaan tulee käyttämään kaikkia keinoja, tarvittaessa myös väkivaltaa pysyäkseen vallassa.
Mielipidemittaukset ovat povanneet Milosevicille tappiota vaaleissa. Tiistaina julkaistun kyselyn mukaan opposition pääehdokas Vojislav Kostunica on selvässä johdossa Miloseviciin nähden vaalien alla.
Kostunica sai kyselyssä 41 prosentin kannatuksen, kun taas Milosevicin tuki jäi vain 20 prosenttiin. Jopa 30 prosenttia mielipidetutkimukseen osallistuneista ei kuitenkaan ollut päättänyt omaa kantaansa.
Serbian demokraattiselle oppositiolle, 18 puolueen yhteenliittymälle, on ennustettu yhtä selvää voittoa parlamenttivaaleissa.
Jugoslavian hallitus on tyrmännyt vastaavat mielipidemittaukset länsimaiden propagandaksi ja sanonut, että Milosevic voittaa vaalit joka tapauksessa.
Joidenkin serbialaisten tarkkailijoiden mukaan Milosevic aikoo julistautua vaalien voittajaksi äänestyksen tuloksesta riippumatta.
Jugoslavian liittovaltion kenraali Nebojsa Pavkovic sanoi äskettäin lehtihaastattelussa, että armeija on valmis toimimaan, jos "oppositio yrittää valtaan voimakeinoin".
Se, joka ei äänestä niin kuin Jugoslavian armeija tahtoo, saa varautua kostotoimiin, arveli belgradilainen toisinajattelija, sosiologi Nebojsa Popov uutistoimisto TT:lle.
Vaalit ovat "farssi"
Euroopan neuvoston kannan mukaan Jugoslavian vaaleista ei ole tulossa sen paremmin vapaat kuin riippumattomatkaan ilman puolueettomien tarkkailijoiden läsnäoloa.
Montenegron presidentti Milo Djukanovic puolestaan on kutsunut vaaleja farssiksi.
- Milosevic on laillistettu diktaattori. Vaalit ovat farssi, joiden jälkeen hän julistautuu vaalien voittajaksi, arvioi Djukanovic tiistaina Montenegron television haastattelussa.
Jugoslavian oppositio syyttää Milosevicia maan köyhyydestä ja kansainvälisestä eristämisestä.
YK:n sotarikostuomioistuin asetti Milosevicin viime vuonna syytteeseen Kosovon sodan aikaisista sotarikoksista, ja poliittisen henkiinjäämisen lisäksi Jugoslavian johtajalla onkin vaaleissa vaakalaudalla myös oma vapaus.
Jos hänet syrjäytetään vallasta, on hän vaarassa päätyä vankilaan.
Belgradilaisen politiikan tutkijan ja tunnetun toimittajan Milan Milosevicin mukaan ratkaisevaa vaaleissa on, mikä on opposition ehdokkaan ja Slobodan Milosevicin välinen ääniero ensimmäisellä kierroksella.
- Jos ero on 700 000 ääntä Kostunican hyväksi tulosta on vaikea väärentää. Jos ero on 200 000 ääntä, on mitä tahansa odotettavissa, hän arvioi.
Neljä pääehdokasta
Jugoslavian perustuslakia muutettiin viime heinäkuussa ja liittopresidentti valitaan nyt suorassa kansanvaalissa. Ilman lakimuutosta Slobodan Milosevic ei olisi voinut enää asettua presidenttiehdokkaaksi.
Uusi laki myös heikensi pienemmän osatasavallan Montenegron asemaa liittovaltiossa. Ja tämän vuoksi Montenegro boikotoi sunnuntaisia vaaleja.
Myöskään Kosovon albaanit eivät äänestä sunnuntaina, vaikka maakunta on jaettu ja liitetty kahteen Serbiaan kuuluvaan äänestysalueeseen.
YK hallinnoi ja NATO turvaa rauhaa Kosovossa. Presidentti Slobodan Milosevicin lisäksi liittopresidentin virkaa tavoittelee kolme varteenotettavaa ehdokasta.
Lakitieteilijä Vojislav Kostunica (56) on 18 oppositiopuolueen yhteinen ehdokas. Häntä pidetään älykkönationalistina, joka kunnioittaa perustuslakia ja demokraattisia menettelytapoja.
Kostunica on arvostellut Milosevicin ja itsenäisyyttä tavoittelevan Montenegron hallintoa, mutta sanonut myös Naton tuoneen sotilasdiktatuurin Kosovoon.
Oppositiorintamasta revennen Vuk Draskovicin johtaman Serbian uudistusliikkeen (SPO) ehdokas on Belgradin kaupunginjohtaja Vojislav Mihailovic.
Mihailovicia pidetään etäisenä virkamiestyyppinä, mutta SPO uskoo hänen vetoavan erityisesti Serbian monarkisteihin. Mihailovicin isoisä on legendaarinen kenraali Dragoljub Mihailovic, joka taisteli sekä marsalkka Titoa että saksalaisjoukkoja vastaan.
Serbian äärikansallisen radikaalipuolueen (SRS) ehdokas on Tomislav Nikolic. Yksi liittovaltion kuudesta varapääministeristä. SRS on mukana Serbian ja Jugoslavian hallinnossa. Nikolic ilmoitti tosin syyskuun puolivälissä, että SRS on katkaissut suhteensa valtakoneistoon.
Nikolic on syyttänyt erityisesti Milosevicin vaimon Mirjana Markovicin johtamia kommunisteja (JUL) korruptiosta ja vallan menettämisen pelosta. JUL:n sanotaan hallitsevan valtaosaa Serbian talouselämästä.
Lue myös artikkelit:
STT-IA
22.9.2000
