Turun tulevaisuusfoorumissa pohdittiin Itämerta
Enestam: Tukholma käyttämätön mahdollisuus
Valtioneuvoston tulevaisuusfoorumi Turussa keräsi yhteen laajan joukon alueellisia vaikuttajia. Tilaisuudessa puhunut puolustusministeri Jan-Erik Enestam (r.) toi vahvasti esille näkemyksen lähialueyhteistyön tiivistämisen tarpeesta.- Sopii kysyä, onko Turun maantieteellisestä sijainnista ja asemasta porttina länteen otettu kaikki hyöty irti, Enestam pohti.
Yhteistyö idän ja lännen välillä on konkretisoitunut viime päivinä murheellisen Kursk-onnettomuuden tiimoilla.
Suomen strateginen asema idän ja lännen vaikutuspiirien välissä on aina taannut lyhyen fyysisen välimatkan molempiin suuntiin. Muilla tasoilla välimatkaa on ollut enemmän tai vähemmän.
Turun hyödynnettävä paremmin "lännen portti" -asemaansa
Enestamin mukaan Suomen sisäisen kehityksen painopiste siirtyi länsirannikolta idemmäksi Turun palon myötä vuonna 1812.
Hän sanoi, että se ei kuitenkaan vienyt Turun seudulta niitä ainutlaatuisia ominaisuuksia, mitä sen keskeinen asema porttina länteen on suonut. Itsekin turunmaalaisena Enestam peräänkuulutti alueen erityisvahvuuksien hyödyntämistä.
- Puhuessamme aluepolitiikasta tiedämme, että ajat ovat muuttuneet. Alueet ovat entistä enemmän vastuussa omasta kehityksestään. Omien vahvuusalueiden kartoittaminen ja niiden terävöittäminen on menestyksen kulmakivi. Toinen kulmakivi on kansainvälisyys, rajat ylittävä yhteistyö ja markkinointikyky, Enestam sanoi.
- Olen sitä mieltä, että Turku ei vieläkään ole riittävästi kansainvälinen. Läheisyyttä Tukholmaan ei ole mielestäni hyödynnetty riittävästi. Päinvastoin, se on osana "luonnollista kehitystä" valunut käsistämme.
- Tämä kehitys on mitä suurimmassa määrin epäluonnollista, koska maantieteellistä sijaintiamme ei korvaa mikään, Enestam muistutti.
Kielimuuri haittaa yhteistyötä
Enestam ei jättänyt epäilykselle sijaa korostaessaan Suomen kaksikielisyyden merkitystä.
- Valitettavasti näyttää siltä, että kielimuuri on vieläkin lähemmän yhteistyön esteenä, puheensa molemmilla kotimaisilla pitänyt.
- Kaltaisessamme kaksikielisessä maassa asia on onneksi aina korjattavissa, hän jatkoi.
Enestam valoi uskoa Varsinais-Suomen mahdollisuuksiin.
- Valttikorttia nimeltään portti länteen ja Tukholmaan ei alueelta riistetä. Kehäkolmosen sisäpuolelle sitä ei voida siirtää. Ottakaamme itse siitä sitten kaikki irti; vahvuusalueidemme kautta, osaavien ihmistemme avulla, tuotteidemme voimalla, Enestam sanoi.
Hän konkretisoi Suomen mahdollisuuksia hyödyntää Ruotsin muuttuvaa asemaa Itämeren vaikutusalueella.
- Intensiivinen yhteistyö on tärkeää sekä kansainvälisesti että maakuntatasolla.
- Yliopistoissa tapahtuu paljon yhteistyötä esimerkiksi Varsinais-Suomen ja Tukholman alueen välillä. Saaristoyhteistyötä voisi myös kehittää, Enestam sanoi.
Enestam muistutti myös Ruotsin länsirannikolla tapahtuvasta kehityksestä, jolla on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia.
- Juutinrauman sillan myötä Etelä-Ruotsin painoarvo kasvaa ainakin osittain Tukholman kustannuksella. Nyt olisi sosiaalinen tilaus hyödyntää syntyvää tilannetta.
Enestamin perusajatus on tehostaa lähialueyhteistyötä yleisesti. Hänen mukaansa Suomen lähiympäristössä on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia. Lähialueyhteistyö tulee jatkossa käsitteenä laajenemaan, mistä syntyy myös uusia rahoituspaineita.
Lähialueyhteistyö tärkeää
Enestam painotti myös laajempaa lähialueyhteistyötä, joka sisältää Venäjän, Baltian maat ja muut Itämeren lähialueet.
- Itämeren alueen kehittämisstrategioiden, yhteisesti määriteltyjen prioriteettien ja tavoitteiden sekä eri yhteistyöfoorumeilla sovittujen toimintaohjelmien toteuttaminen vaatii edelleen alueen kehittyneempien maiden rahallista panostusta Venäjällä, Baltian maissa ja Puolassa toteutettaviin kehittämistoimiin, Enestam muistutti.
Hän esitti lukujenkin valossa lähialueyhteistyön olevan runsasta ja monipuolista.
- Suomessa tämä apumuotoinen yhteistyö - eli lähialueyhteistyö - Luoteis-Venäjän ja Baltian maiden kanssa on ollut kiinteä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä taloudellista yhteistyötä jo kymmenen vuoden ajan.
- Suomen valtion budjettivaroja tähän toimintaan on käytetty viime vuosikymmenellä noin 2,8 miljardia markkaa, jolla on rahoitettu noin 2000 hanketta lähialueillamme.
Enestamin mukaan aivan Suomen lähialueilla meneillään olevat ympäristöhankkeet ovat lähialueyhteistyön kannalta keskeisiä nyt ja tulevaisuudessa. Hän kertoi, että Itämeren suojelemiseksi käynnistettyjen hankkeiden tuloksia näkyy jo nyt.
- Ympäristö- ja ydinturvayhteistyö ovat olleet - ja tulevat edelleen olemaan - keskeiset alat, joille lähialuetukea kohdistetaan. Erityisesti Itämeren suojelua edistävillä hankkeilla on saatu aikaan konkreettisia tuloksia.
Suomen rahoitus, joka on usein ollut osa kansainvälistä rahoituspakettia, on muun muassa mahdollistanut lukuisien jätevedenpuhdistamojen rakentamisen ja kunnostamisen Itämeren valuma-alueella.
- Suuri haaste tulevina vuosina on Pietarin jätevesien käsittely, jonka tehostaminen vaatii mittavia investointeja. Lähialueillamme sijaitsevien ydinvoimaloiden turvallisuuden parantaminen on kansallinen etumme, johon osoitetaan Suomen rahoitusta tulevinakin vuosina, Enestam sanoi.
Hän kertoi, että myös turvallisuusasiat ovat tärkeällä sijalla Itämeren alueen yhteistyössä.
- Baltian maiden sisäisen turvallisuuden edistäminen on keskeinen yhteistyöala, jota rahoitetaan Suomen lähialuevaroin. Suomen puolustus-, poliisi-, rajavartiosto- ja tulliviranomaisten toteuttama yhteistyö on ollut esimerkillistä ja hyvin tuloksellista.
Tämä on johtanut siihen, että suomalaiset viranomaiset ovat yhä useammin toteuttamassa myös EU:n rahoittamia hankkeita Baltian maissa.
- Keskeisiä aloja, joille lähialuetukea tulevina vuosina kohdennetaan, ovat Venäjän osalta aiemmin mainittujen ympäristönsuojelun ja ydinturvallisuuden lisäksi sosiaali- ja terveydenhuolto, energia-, metsä- ja liikennesektorit, maaseudun kehittäminen ja elintarvikehuollon parantaminen, Enestam sanoi.
Baltian maissa Suomen tuki liittyy keskeisesti maiden EU-jäsenyyskelpoisuuden edistämiseen.
Baltian maiden turvallisuuspoliittisten ratkaisujen Enestam korosti olevan alueiden sisäisiä.
- Baltian ratkaisut ovat itsenäisiä, niillä ei ole syy-yhteyttä Suomeen. Baltian maiden NATO-jäsenyys on mielestäni kaukainen haave.
Rahoitus ulottuu myös Kaliningradiin
Enestamin mukaan lähialueyhteistyö on EU:n Pohjoisen ulottuvuuden politiikan kansallinen rahoitusinstrumentti.
Suomen lähialueyhteistyö on sidoksissa EU:n aluepoliittisiin strategioihin. Niinpä esimerkiksi rahoituksen osalta lähialueyhteistyö tulee ulottumaan myös Kaliningradin alueeseen lähialuestrategian mukaisesti.
- Suomen rahoituksella tuetaan Eurooppa-neuvoston kesäkuussa hyväksymän Pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelman toimeenpanoa.
- Tämä tarkoittaa muun muassa lähialueyhteistyön maantieteellisen kohdealueen laajenemista koskemaan myös Kaliningradia, Enestam totesi.
Hänen mukaansa eri järjestöjen mukaan tulo lähialueilla tehtävään työhön on entistä merkittävämpää, koska erilaisia avustushankkeita tulee jatkossakin riittämään.
- Kahdenvälistä toimintaa tukee ja täydentää myös tulevina vuosina yhteistyö kansainvälisten rahoituslaitosten ja järjestöjen kanssa.
- Suomalaisten kansalaisjärjestöjen toteuttaminen hankkeiden tukeminen tulee olemaan yhä tärkeämpää lähialueyhteistyössä.
Enestam painotti, että myös avustushankkeen kohdemaan on osallistuttava täysipainoisesti kehitystyöhön.
- Venäjän osalta on varauduttava vielä pitkään jatkuvaan avustustoimintaan. Yhä enemmän tullaan kiinnittämään huomiota siihen, että Suomen tuki kohdistetaan hankkeisiin, jotka yhteistyökumppanit ovat yhdessä suunnitelleet ja joiden rahoittamiseen myös kohdemaa osallistuu, hän sanoi.
MIKKO LAITINEN
25.8.2000
