Päätoimittaja Ilkka Ahtokivi

25.8.2000

Tulopoliittista taitoluistelua

Sen jälkeen kun edellinen yritys kattavan tulopoliittisen kokonaisratkaisun solmimiseksi kaatui eräiden avainliittojen ehdottomaan vastustukseen - joka perustui suoraan sanottuna alakohtaiseen ahneuteen - on tällä kertaa menossa vakava yritys tupon aikaansaamiseksi.

Toistaiseksi yksikään merkittävä taho ei ole suhtautunut tulopoliittiseen sopimukseen täysin kielteisesti tai edes vakavasti epäröiden. Tämä huomioon ottaen tupon syntyminen on pikemminkin todennäköistä kuin epätodennäköistä.

Keskeisten ammatti- ja keskusjärjestöjen lisäksi myös hallituksella näyttää olevan vakaa aikomus auttaa sopimuksen syntyä.

Oikein mitoitettu tupo sopisi EMU-oloissa erinomaisesti harjoitettuun talouspolitiikkaan, koska se hillitsisi inflaatiota ja estäisi suomalaisen työn ylihinnoittelemasta itseään suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin.

Tupon kannattajiin lukeutuu myös vasemmistoliitto, joka voimakastahtoisen puheenjohtajansa Suvi-Anne Siimeksen ohjastamana eduskuntaryhmänsä kesäkokouksessa otti voimakkaasti kantaa kattavan palkkaratkaisun puolesta. Tätähän puolue eivätkä sen edeltäjät koskaan oppositiossa ollessaan tehneet.

Vasemmistoliiton johto ei kuitenkaan malttanut olla politikoimatta tupolla.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Ojala varoitti Sauli Niinistöä (kok.) katkomasta hallituksen välejä työmarkkinajärjestöihin ja piti epäselvänä sitä arvostaako Niinistö hallituksen ja järjestöjen välisiä hyviä suhteita vai haluaako hän romuttaa ne.

Samankaltaisia ajatuksia - tosin nimeä mainitsematta - esitti myös puheenjohtaja Siimes.

Niinistön katsotaan vaikeuttaneen tuloratkaisua ehdotuksillaan porrastaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa, heikentää osa-aikaeläkkeen ehtoja sekä puheenvuoroilla, joita Niinistö on käyttänyt työsopimuslain uudistamisesta.

Vasemmistoliiton johdolta on jäänyt huomaamatta budjettitiedote, jonka mukaan "hallitus hyväksyi työvoimapolitiikan kehittämistä selvittäneen työryhmän suositukset jatkovalmistelun pohjaksi.

"Hallitus sopi, että yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa selvitetään, miten työttömyysturvajärjestelmää ja työvoimapolitiikkaa kehitetään työllistymistä tukevaan ja työttömyyden kestoa lyhentävään suuntaan.

Myös osa-aikaeläkejärjestelmän piiriin siirtymisen todennäköinen kehitys selvitetään yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa sekä valmistellaan tarvittavat toimenpiteet. Selvitysten tulisi olla valmiina syyskuun puoliväliin mennessä".

Tämän mukaisen linjan myös kokoomus on hallituksessa hyväksynyt, mutta se ei tietenkään estä Niinistöä lausumasta julki henkilökohtaista kantaansa vaikkapa ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta ja sen kehittämisestä.

Tulopoliittiseen taitoluisteluun kuuluu myös se, että järjestöt alkavat asetella ehtoja omalle osallistumiselleen tuloratkaisuun. Niinpä on esimerkiksi ehditty vaatia, että työsopimuslakia selvitelleen komitean esitys on hyväksyttävä sellaisenaan jo ennen tupo-neuvottelujen aloittamista.

Näille vaatimuksille on yhteistä se, että mitä pienempi järjestö, sen kovemmat vaateet.

TIMO KERVINEN

Putinin piinaviikot

Venäjän presidentti Vladimir Putinin vaalivoiton jälkeinen kuherruskuukausi äänestäjien kanssa alkaa olla ohi.

Jatkossa hän ei saa enää osakseen jakamatonta ihailua maan vahvana johtajana ja Venäjän suuruuden palauttajana, vaan joutuu tyytymään vähintäänkin yhtä kriittiseen kohteluun kuin länsimaiset kollegansa.

Tshetshenian sota ei kyennyt horjuttamaan Putinin kansansuosiota, vaikka sota ei kaavaillulla tavalla päättynytkään viime joulukuussa, vaan jatkuu lähes yhtä täysimittaisena kuin aikaisemminkin.

Sen sijaan Putin näyttäisi joutuvan kohtaamaan täysimittaisena sen poliittisen vastuun, jonka ydinsukellusvene Kurskin uppoaminen aiheuttaa.

Venäläiset eivät saata ymmärtää sitä, että heidän laivastonsa modernein ydinsukellusvene uppoaa ja koko miehistö menetetään, eikä presidentti Putin edes keskeytä lomaansa.

Vieläkin enemmän heitä nöyryyttää se, että Venäjän ennen niin kunniakkaan laivaston pelastuskalustolla on mahdotonta avata Kurskin pelastusluukkua. Tämän tekivät sitten norjalaiset ammattisukeltajat päivässä.

Venäläiset ovat pitäneet Putinia uudenlaisena, toivoa antavana johtajana, jonka aikana monista neuvostokaudelta periytyvistä tavoista päästään eroon. Viranomaisten Kurskin uppoamisen jälkeen antamat lievästi sanottuna valheelliset tiedonannot kuitenkin osoittavat, ettei venäläinen tiedotuskulttuuri ole muuttunut miksikään.

Inhimillisenä tragediana Kursk säilyy venäläisten mielissä vielä pitkään. Siitä pitää huolen se, että Kursk aiotaan omaisten painostuksesta ja ehkäpä myös sotilaallisista syistä nostaa.

Tämä operaatio vie asiantuntijoiden mukaan ainakin vuoden ja maksaa ainakin 650 miljoonaa markkaa. Venäläiset eivät kykene sitä itse toteuttamaan tahi rahoittamaan. Sekään ei ole omiaan parantamaan venäläisten pahan kolauksen saamaa itsetuntoa.

Samalla nostoaikeet pitävät huolen siitä, että Kursk säilyy uutisaiheena vielä ainakin reilun vuoden. Onhan Estoniakin seilannut otsikoissa jo yli kuusi vuotta...

TIMO KERVINEN