Sorakuopasta löytynyt asuinpaikka tuo
Uutta tietoa Suomen varhaisesta asutuksesta
Sorakuopan seinämästä Jämsän Hietamäessä viime syksynä paljastunut kivikautinen asuinpaikka tuo todennäköisesti uutta tietoa Suomeen jääkauden jälkeen tulleesta väestöstä. Useiden tulvakerrosten alle hautautunut asumus on tutkijoiden mukaan hyvin poikkeuksellinen.Pelastuskaivauksiin osallistunut suomalaisen ja vertailevan arkeologian professori Jussi-Pekka Taavitsainen Turun yliopistosta epäilee, että vastaavia tulvakerrosten alle hautautuneita asuinpaikkoja saattaa olla paljon enemmänkin. Yleensä ne jäävät kuitenkin löytymättä.
Hietamäen kahden metrin syvyydessä oleva löydös sattui harrastaja-arkeologi Paavo Ihlmanin ja arkeologi Timo Sepänmaan silmiin auton ikkunasta heidän ajaessaan sorakuopan leikkauksen ohi.
- Maallikko tuskin olisi kiinnittänyt mitään huomiota tällaiseen tummaan juovaan maaperässä, Taavitsainen toteaa.
Geologian tutkimuskeskuksen tutkija Tuovi Kankaisen tekemissä radiohiiliajoituksissa kerrostumasta otetut näytteet on arvioitu noin 9200 vuotta vanhoiksi. Lisäksi samalta alueelta on myös myöhempiä muinaisjäännöksiä.
Aterian tähteet tiedon lähteenä
Vanhimmat näytteet kertovat asuinpaikan sijainneen Itämeren makeavetisen muinaisvaiheen eli Ancylus-järven rannalla.
Nykyinen Päijänne on tuolloin ollut muinaisen Itämeren lahti, mutta kuroutunut muutamia vuosisatoja asutusvaiheen jälkeen omaksi järvekseen. Sittemmin Muinais-Päijänteen pinta on kohonnut ja jättänyt paksuja tulvakerrostumia Hietamäen asuinpaikan päälle.
Tutkija kertoo toivoneensa, että hapettomasta tilasta olisi löytynyt palamatonta luuta tai piikiveä, jonka lähtöalue voidaan määrittää. Tähän mennessä kiinnostavimmat havainnot liittyvät yli 9 200 vuoden takaisiin aterian tähteisiin.
Saaliseläinten luuainekset analysoidaan myöhemmin Tukholman yliopistossa ja maanäytteet Turun yliopistossa. Tulkintoja uusista löydöistä saadaan julkaistua todennäköisesti vuoden tai kahden kuluttua.
- Yhtään selkeää esinettä sieltä ei vielä ole löytynyt, mutta kvartsi- ja luuesineiden joukosta saattaa vielä löytyä kiinnostavia katkelmia, Taavitsainen kertoo.
Haastava kohde
Kohde on ollut tutkijoille erittäin haastava soraseinämän sortumavaaran takia. Noin 20 sentin paksuista asuinpaikkakerrostumaa on voitu tutkia vain muutamaa neliömetrin alueella.
- On tietenkin tehty olettamuksia, mutta niistä ei vielä kannata puhua. Hyvä tarina jää helposti elämään, vaikka se tarkemmissa tutkimuksissa osoitettaisiin vääräksi, Taavitsainen huomauttaa.
Hän on kuitenkin varma, että löydöt tuovat oman lisänsä parhaillaan käytävään vilkkaaseen keskusteluun Suomen varhaisesta asutuksesta.
Kenttätutkimukset ja niihin liittyvät mittaukset on tehty Museoviraston luvalla ja arkeologi Timo Sepänmaan johdolla Keski-Suomen museon, Turun yliopiston ja Geologian tutkimuskeskuksen yhteistyönä.
STT-IKK
25.8.2000
