Poliittinen vastuu saamassa kasvot
Valtuustojen rooli strategisena johtajana kasvanut
Kunnallisvaltuustot ovat vahvistaneet rooliaan kunnan strategisena johtajana. Tämä on lisännyt luottamushenkilöiden valtaa ja monipuolistanut työskentelytapoja. Samalla poliittinen vastuu on saamassa entistä näkyvämmät kasvot.Kuntaliiton tutkimus demokratian ja johtamisen käytännöistä kunnissa osoittaa, että kunnallisdemokratia toimii ja kehittyy edelleen. Valtuustoilla on myös tärkeä tehtävä luoda edellytyksiä kuntalaisten osallistumiselle ja avoimelle vuorovaikutukselle.
Tutkimus pohjautuu keväällä toteutettuihin kyselyihin, joissa vastaukset saatiin hieman yli 300 kunnalta. Kuntajohtajien taustoja koskevia tietoja on täydennetty Tilastokeskuksen tilastojen avulla.
Kolmasosa tutkimukseen vastanneista kunnista on edelläkävijöitä, joissa sekä edustuksellisen demokratian että kuntalaisten osallistumisen muotoja on kehitetty aktiivisesti.
Tutkimuksen mukaan poliittisen vastuun kasvottaminen toteutuu kunnissa yleisesti, sillä valtuutetut päättävät asioista myös kunnanhallituksissa.
Yleisintä tämä on yli 50 000 asukkaan kunnissa, joissa yli 90 prosenttia kunnanhallitusten jäsenistä on valtuutettuja. Lautakunnissa valtuutettujen osuus vaihtelee 28-41 prosentin välillä.
- Valtuutettuja on varsin paljon mukana käytännön palvelutuotannon järjestämisessä. Koska päättäjät yleensä ovat varsin lähellä kuntalaisia, uskoisin tälläkin hetkellä päätöksenteosta löytyvän "kasvot", joskaan puhdas valiokuntamalli ei toteudu, Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne (sd.) arvioi.
Kunnan palveluksessa olevien henkilöiden osuus valtuuston jäsenistä on keskimäärin 18 prosenttia. Eniten kunnan palveluksessa olevia on suurten kuntien valtuustoissa.
- Osuus on jotakuinkin sama kuin kunnallisten työpaikkojen osuus Suomen kaikista työpaikoista. Tällä tavoin katsottuna yliedustuksesta ei voida puhua. Asia on kuitenkin erittäin herkkä, eikä toimintatavoilla tai henkilövalinnoilla ole syytä antaa vaikutelmaa, että kunnan töissä olevat myös päättävät kunnan asioista, Parjanne sanoo.
Entistä tietoisempaa johtamista
Valtuustojen strategiatyö on tehnyt kunnan johtamisesta entistä tietoisempaa. Visio eli tulevaisuuden kuva toiminnasta ohjaa yleisesti kuntien toimintaa.
Valtaosa kunnista myös vertailee omaa toimintaa ja talouslukuja toisten kuntien vastaaviin tietoihin sekä analysoi taloustietojaan sekä vahvuuksiaan ja heikkouksiaan valtuuston strategiatyön pohjaksi.
- Lokakuussa valittavat uudet valtuustot voisivat heti aluksi pohtia omaa työskentelyään, kulttuuriaan ja rooliaan kunnan strategisena johtajana. Toimintaympäristön analysointi, muutossuuntien havaitseminen, ajan tasalla olevan strategian luominen ja sen noudattaminen tulevat olemaan yhä keskeisempiä valtuustojen tehtäviä, toimitusjohtaja Parjanne viitoittaa.
Neljä viidestä kunnasta asettaa kunnan taloussuunnittelun yhteydessä toiminnalle yleistavoitteita, joiden toteutumista mitataan määrällisesti. Myös laadullisia tavoitteita asetetaan yleisesti.
Valtuustojen työtavat ovat monipuolistuneet kuluvalla valtuustokaudella. Päätöskokousten rinnalla käytetään seminaareja ja puolueryhmien välisiä keskusteluja.
Myös skenaario- ja tulevaisuustyöskentely, iltakoulut ja lähetekeskustelut ovat yleistyneet. Uudentyyppiset epäviralliset työskentelytavat ovat tulossa myös kunnanhallituksiin ja lautakuntiin.
Joka kymmenes kunta on pitänyt lisäksi avoimia kunnanhallituksen kokouksia ja muutama kunta avoimia lautakuntien kokouksia. Valtuuston kokoukset ovat julkisia jo kuntalain mukaan.
Laatu- ja arviointijärjestelmien kuntoon saattamiseen on Parjanteen mukaan edelleen kiinnitettävä huomiota. Strategisemman otteen omaksuminen uudistaa myös työskentelymuotoja iltakoulujen, tiimityöskentelyn ja seminaarien suuntaan.
Kuntajohtajilla kokemusta ja koulutusta
Kunnanjohtajat ovat hyvin koulutettuja ja kokeneita. Lähes 95 prosentilla kunnanjohtajista on ylempi tai alempi korkeakoulututkinto. Keski-ikä on 50,3 vuotta. Naisia 452 kunnan- ja kaupunginjohtajan joukossa on 34.
Kunnanjohtajien määräaikaiset työsuhteet ovat yleistyneet, mutta silti suuri osa uusistakin johtajista valitaan pysyvään työsuhteeseen. Vuosien 1995-2000 aikana on valittu johtaja kaikkiaan 157 kuntaan. Heistä 55 prosenttia on valittu pysyvään työsuhteeseen ja 39 prosenttia määräaikaiseen.
Kirjallinen sopimus kunnanjohtajan työn tavoitteista, oikeuksista, työskentelyedellytyksistä ja tulosten arvioinnista on tehty vasta parissakymmenessä kunnassa. Vaikka kirjallinen sopimuskäytäntö on harvinaista, valtaosa kunnista käy keskusteluja kunnanjohtajan tehtävistä ja tulostavoitteista.
Viidesosa kunnista on käsitellyt kuntajohtajan tulostavoitteita kokouksissa ja kirjannut ne kokouspöytäkirjoihin. Palautetta työnsä tuloksista kunnanjohtaja saa lähinnä kokousten yhteydessä.
Parjanteen mukaan nykyinen kuntalaki mahdollistaa hyvän ja tehokkaan johtamisen.
- Mielestäni mitään olennaista lainsäädäntömuutosta ei tarvita johtamisen sujumiseksi. Suosittelen kunnanvaltuuston puheenjohtajan, kunnanhallituksen puheenjohtajan ja kunnanjohtajan tiiviitä ja säännöllisiä tapaamisia. Strategiapohjalta olisi hyvä sopia kirjalliseen muotoon selvä toimeksianto tavoitteista, kunnanjohtajan työskentelyedellytyksistä ja palkasta, hän sanoo.
Valtuuston luottamusta kunnanjohtajaan on mitattu vain harvoin. Viidessä tapauksessa valtuusto ei todennut luottamuspulaa. Kahdesti luottamuspula on johtanut irtisanomiseen ja kaksi prosessia on kesken.
Kolmannes kunnista edelläkävijöitä
Kuntalaisten suoria osallistumismahdollisuuksia ja edustuksellisen demokratian muotoja kehittäneitä edelläkävijäkuntia oli noin kolmasosa tutkimukseen vastanneista.
Viidesosa vastanneista luokiteltiin peränpitäjiksi, joissa suoran vaikuttamisen keinoja ja edustuksellisen demokratian avoimuutta lisääviä toimia on käytetty vain vähän.
Lähes puolet kunnista on perustanut yhteistyöelimiä asioiden valmistelun ja päätöksenteon tueksi. Yleisimpiä ovat vammais- ja vanhusneuvostot sekä nuorisovaltuustot. Kunnan osa-alueita edustavat kunnanosavaltuustot tai aluelautakunnat, neuvottelukunnat ja kehittämistoimikunnat ovat kuitenkin harvinaisia.
Lähes puolet kunnista on valinnut vanhempia ja oppilaita koulujen johtokuntiin. Joka kymmenes on valinnut käyttäjien edustajia myös liikelaitosten johtokuntiin. Puolessa kunnista on järjestetty vuokratalojen hallinto yhdessä asukkaiden kanssa.
Yhteissuunnittelu- ja kuntalaistilaisuuksia pitää noin 70 prosenttia kunnista ja yli puolet käyttää kuntalaiskyselyjä ja internetpalautetta päätösten valmistelussa. Yleisintä kuntalaisten mielipiteiden kartoittaminen on yhdyskuntasuunnittelua, kaavoitusta, sosiaalitointa tai koulutusta koskevissa asioissa.
Henkilökohtainen suora palaute sekä yleisönosastokirjoittelu koetaan kunnissa keskeisiksi palautteensaantikanaviksi. Noin puolet kunnista kerää palautetta asiakastyytyväisyysmittauksin ja palautelaatikoin. Käyttäjä- ja asiakasraateja on kymmenessä kunnassa ja palvelusitoumuksia yli 30 kunnassa.
Lähes kaikilla Internet-sivut
Lähes kaikilla kunnilla on Internet-sivut ja puolet on avannut yhteispalvelu- tai infopisteitä. Esitteet, paikallisradio- tai kaapelitelevisio-ohjelmat, paikallislehden kuntasivut ja kuntien omat lehdet ovat yleisiä. Keskustelufoorumeja ja luottamushenkilöiden kuulemiskierroksia järjestää neljännes kunnista.
Kuntalaisten oma-aloitteista toimintaa tukee yli puolet kunnista, useimmiten tarjoamalla tiloja ja laitteita sekä antamalla suoraa taloudellista tukea tai erilaisia palkintoja ja tunnustuksia.
- Erilaisia palautteen antomahdollisuuksia on syytä edelleen lisätä, kehittää yhteistyötä tiedotusvälineiden kanssa, järjestää asukasiltoja ja tapaamisia sekä parantaa internetin, sähköpostin, kuntalaistiedotteiden ja palveluesitteiden käyttöä, toimitusjohtaja Parjanne ehdottaa.
IKK
25.8.2000
