Lapsiperheiden köyhyys tuttua pohjoismaiselle lastensuojelulle
Lasten kasvuolosuhteet ovat samankaltaiset kaikissa pohjoismaissa. Vaikka suurin osa pohjoisen lapsista ja nuorista voi hyvin, yhteneväisiä huolenaiheita ja ongelmia löytyy.Päällimmäisiä huolenaiheita yhteispohjoismaisesti ovat lapsiperheiden köyhyys ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Köyhyys on havaittu lastensuojeluongelmana jopa vauraassa Norjassa.
Myös ongelmiin etsityt ratkaisut vaikuttavat olevan hyvin samankaltaisia Pohjoismaissa: Lastensuojelutyössä korostetaan varhaista puuttumista lasten ja perheiden ongelmiin. Suuri arvo annetaan myös lapsen lähiympäristön verkostolle.
Pohjoismainen lapsipolitiikka ja lastensuojelu ovat olleet puheenaiheina Turussa nelipäiväisessä kongressissa.
Uusköyhyys mukana arjessa
Esitellessään maidensa lastensuojelutyön erityispiirteitä kongressiedustajat nostivat esiin termin "uusköyhyys". Käsitteelle löytyi hiukan vaihtelevia tulkintoja, mutta kaikissa maissa ymmärrettiin taustalta löytyvän yhteiskunnissa vallitsevan tietyn taloudellisen eriarvoisuuden.
Termiä käytti lehdistöpaneelissa norjalainen Tor-Even Heltorp. Hänen mukaansa uusköyhyys norjalaisittain liittyy elämän laatuun ja niihin paineisiin, joita materialistiset hankinnat aiheuttavat lapsiperheissä. Yhä syveneviä kuiluja on havaittu kaikissa Pohjoismaissa lapsiperheiden varallisuudessa.
Ruotsissa ja Islannissa käydään tuoreeltaan keskustelua uusköyhyydestä samalta pohjalta kuin Norjassa. Tanskan edustaja esitti uusköyhyyden liittyvän heillä ensisijaisesti nuoriin teiniäiteihin ja heidän hyvinvointiinsa.
"Neljäs maailma" mukana
Lastensuojelun keskusliiton puheenjohtaja Seppo Lindblom piti käsitettä uusköyhyys uutena terminä, jolla on monta eri näkökulmaa.
Hän totesi filosofien nostaneen käyttöön uusköyhyyteen liittyen termin neljäs maailma. Siinä kehittyneissä maissa esiintyy ryhmiä, joilla on aivan samoja ongelmia kuin perinteisessä kolmannessa maailmassa.
Lindblom kytki uusköyhyyden Suomessa työmarkkinoiden uuteen dynamiikkaan; siinä hyvinvointivaltio ei ole onnistunut ratkaisemaan työllisyyspolitiikkaa. Aloituspuheenvuoroonsa Lindblom sisällytti viestin, jonka mukaan lasta ei saa yhteiskunnassa välineellistää tehokkaan toiminnan instrumentiksi.
Puheenjohtaja arvioi Suomessa riittävän jatkuvasti työkenttää sektorilleen. Siitä ovat osoituksena syrjäytyneisyys, lapsiin kohdistuva väkivalta ja huolestuttavasti kasvanut rasismi siihen liittyvine yleiseurooppalaisine ongelmineen.
- Suomessa ei sureta yksistään se, että yhteiskuntapolitiikastamme puuttuu lastensuojelun ja sen kannalta keskeisen ennaltaehkäisevän politiikan priorisointi. Meillä hallinnon rakenteen ongelmat vaikeuttavat lapsiväestön eduista huolehtimista, Lindblom sanoi.
Monikulttuurisuus luo tarpeita
Lindblom uskoo Pohjolan maiden toimintaa ohjaavan syvän luottamuksen demokraattiseen keskusteluun. Siksi hän ei pidä yllättävänä, että Pohjoismaat olisivat monikulttuurisen suvaitsevaisuuden eturintamassa.
- Suhtautuminen muukalaisiin ja kasvavaan rasismiin on noussut yhä tärkeämmäksi kysymykseksi myös lastensuojelun näkökulmasta, sanoi Lindblom.
Kongressin avannut sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho (kok.) kiitteli Suomessa herätyn monin tavoin huomaamaan lasten ja nuorten pahoinvointi.
Siitä ovat osoituksena hänen mukaansa viime aikoina toteutetut tai parhaillaan menossa olevat uudistushankkeet, joilla korjataan lainsäädäntöä monin eri osin lasten ja nuorten hyväksi.
Turussa on koolla yli 500 pohjoismaista lastensuojelun ammattilaista. Kongressiin liittyy valokuva- ja tekstinäyttely, jonka on valmistanut joukko norjalaisia lapsia ja nuoria. Näyttely kertoo nimenomaan lasten arkielämästä.
STT-IKK
25.8.2000
