Normaalin ruokavalion pitäisi riittää
Lisäravinteet usein turhia kuntoilijalle
Lihaksikkaammasta vartalosta tai paremmista suorituksista haaveilevalle kuntoilijalle on tarjolla runsas valikoima sallittuja lisäravinteita. Erilaiset pillerit ja jauheet käyvät kaupaksi, vaikka monet tutkimustulokset kiistävät lisäravinteiden hyödyn ja tarpeellisuuden.- Normaalin ruokavalion pitäisi riittää kuntoilijoille. Pääasia on, että muistaa syödä kulutustaan vastaavan määrän monipuolista ravintoa. Varsinkin hiilihydraattien riittävästä saannista kannattaa huolehtia, painottaa ravitsemusasiantuntija Katri Pöllänen Suomen Kuntourheiluliitosta.
Urheilijoiden lisäravinteista vitamiinit ja kivennäisaineet ovat Pölläsen mukaan suosituimpia. Toiseksi eniten naukkaillaan urheilujuomia, jolla voi parantaa suorituskykyä pitkäkestoisessa rasituksessa. Myös erilaisia proteiinivalmisteita käytetään paljon.
Lisäravinteita napsivat uskovat niiden esimerkiksi parantavan suorituskykyä, kasvattavan lihaksia, polttavan rasvaa tai lisäävän vastustuskykyä.
Ravinteita syödään myös estämään ravintoaineiden puutosta, jota runsas liikunta voisi aiheuttaa. Lisäravinteiden luokittelu tai jakaminen ryhmiin on vaikeaa eikä niistä ole virallista luokitusta.
- Osa lisäravinteista antaa energiaa, niitä ovat lähinnä hiilihydraatit. Sitten on suuri joukko vitamiineja ja kivennäisaineita. Kolmas ryhmä on sekalaisempi. Siihen kuuluvat esimerkiksi aminohappovalmisteet kreatiini ja ubikinoni, luettelee elintarviketieteiden tohtori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta.
Monet kehonrakentajat käyttävät
Erityisesti monet kehonrakentajat ja kuntosalilla käyvät suosivat sallittuja lisäravinteita.
- Kehonrakentajat ovat selvästi suurin sallittuja lisäravinteita käyttävä ryhmä. Myös kestävyysurheilijat käyttävät niitä, mutta paljon vähemmän. Bodaajien valikoimaan kuuluvat esimerkiksi vitamiinit sekä kivennäisaineet ja joukossa on aina proteiineja sisältäviä aineita, Fogelholm kertoo.
Varsinkin proteiinin voimaan uskotaan, koska se on yksi lihastenkasvuun vaikuttava aine. Vaikka kalliita proteiinivalmisteita ahmisi suuria määriä, ei siitä tutkimusten mukaan todennäköisesti ole hyötyä. Elimistö käyttää proteiinia korkeintaan 1,8 grammaa painokiloa kohden.
- Normaalista ravinnosta saa yleensä riittävästi proteiinia. Tutkimusten mukaan ravinnon lisäksi proteiinia ottavat saavat sitä noin 3-4 grammaa painokiloa kohden. Ylimääräinen proteiini kuluu vain elimistön kalliiksi polttoaineeksi, Katri Pöllänen muistuttaa.
Suuresta lisäravinteiden kirjosta kreatiini on myös paljon käytetty aine.
- Kreatiini saattaa parantaa voimaa ja lisätä suorituskykyä lyhyissä, jaksoittaisissa suorituksissa. Näitä vaikutuksia ei tosin ole selkeästi osoitettu huippu-urheilijoilla, Fogelholm kertoo.
Hyödyistä eriäviä mielipiteitä
Fogelholmin mukaan lisäravinteiden käytössä vallitsee eräänlainen ristiriita. Asiantuntijat vakuuttavat, että suurimmasta osasta aineita ei ole todistettavaa hyötyä.
Käyttäjät kuitenkin luottavat aineiden tehoon, koska ne uskotaan ja koetaan hyödyllisiksi. Lisäravinteet ovat myös osa kuntosalimaailmaa.
- Kaikkia myynnissä olevia lisäravinteita ei ole tutkittu. Lisäravinteiden liiallisesta käytöstä tai muista haitoista ei ole tietoa ja ongelmien osoittaminen on vaikeaa, Mikael Fogelholm sanoo.
Lue myös:
STT-IA
25.8.2000
