Suomalaiset seuraavat edelleen eniten sanomalehtiä ja televisiota
Suomalaiset viettävät kaikkiaan runsaat 7,5 tuntia päivittäin eri medioiden parissa. Tuoreen Intermediatutkimuksen mukaan eniten seurataan edelleen sanomalehtiä ja televisiota. Näillä medioilla on myös vahvin asema uutistarjonnassa.Päivittäin sähköisiä viestimiä seurataan lähes kuusi tuntia. Tästä ajasta televisionkatseluun ja radion kuunteluun kului yhtä paljon aikaa, vajaat 2,5 tuntia. Painettuihin medioihin käytetään päivässä lähes 2 tuntia. Ihmiset käyttävät kuitenkin useita viestimiä päällekkäin.
Sanomalehdet tavoittavat joka päivä 86 prosenttia suomalaisista, televisiota seuraa 84 prosenttia. Radiota ilmoittaa kuuntelevansa päivittäin 66 prosenttia. Aikakauslehtiä lukee 80 prosenttia, iltapäivälehtiä 24 prosenttia ja ilmaisjakelulehtiä 19 prosenttia kyselyyn vastanneista.
Joukkoviestimiä käytetään eniten illalla. Radiota kuunnellaan eniten kuuden ja yhdeksän välillä aamulla. Televisioon keskitytään taas illalla kahdeksan ja kymmenen välillä.
Yli puolet vastaajista lukee päivittäisen sanomalehtensä edelleen aamuisin. Tutkimuksen mukaan aamutelevision katselu ei ole vähentänyt sanomalehtien aamukäyttöä.
Internet kiinnostaa lähes kaikenikäisiä
Internetin käyttö on viimeisen kahden vuoden aikana lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä. Kyselyyn vastanneista neljännes käy Internetissä päivittäin. Yli puolet vastaajista on käyttänyt nettiä viimeisen vuoden aikana.
Eniten Internetiä käyttävät 12-19-vuotiaat, joista kolmannes käy verkossa päivittäin. Viimeisen vuoden aikana verkossa on käynyt noin 95 prosenttia nuorista. Eri-ikäisistä miehistä noin kolmannes käyttää nettiä päivittäin, naisista noin 15 prosenttia.
Intermediatutkimus tehdään joka toinen vuosi, valmistunut tutkimus on sarjassaan viides. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa vertailukelpoista tietoa suomalaisten medioiden käytöstä.
Kyselytutkimus tehtiin keväällä Internetin kautta 1 736 suomalaiselle. Kyselyyn osallistui 12-69-vuotiaita suomenkielisiä kansalaisia. Tutkimuksen tuloksia ei voi suoraan verrata edelliseen vuonna 1998 tehtyyn kyselyyn, koska tutkimusaineisto ja kysymysrakenne on muuttunut.
STT-MH
25.8.2000
