Itämerellä ei ole ydinsukellusveneitä
Neuvostoliiton kaatuminen romautti myös maan Itämeren laivaston. Sukellusveneiden samoin kuin pinta-alusten määrä on pudonnut murto-osaan entisestään. Samalla niiden toiminta on uusien kotisatamien vuoksi vaikeutunut.Suomalaistietojen mukaan Neuvostoliitolla oli viime vuosikymmenen vaihteessa Itämeren laivastossaan 37 sukellusvenettä.
Niistä suuri osa oli 85-metrisiä 3 200 tonnia painavan Juliet-luokan veneitä tai 91-metrisiä Foxtrot-luokan veneitä, joiden paino on noin 2 000 tonnia.
Laivastolla oli neuvostoaikana sataminaan kaksi sotasatamaa Kaliningradissa, mutta niiden veneitä oli myös Kronstadtin satamassa sekä sukellusveneiden päätukikohdassa Latvian Liepajassa.
Parissa vuodessa sukellusveneiden lukumäärä putosi 18:aan. Tuolloin ne kykenivät vielä käyttämään satamanaan Liepajaa.
Saksalla suurin armada
Tuoreiden virolaistietojen mukaan Venäjällä on nykyisin Itämerellä enää kahdeksan sukellusvenettä. Nekin joutuvat operoimaan täpötäydestä Kronstadtin sotasatamasta.
Itämeren suurin sukellusvenearmada onkin nykyisin Saksalla, jolla aluksia on 22. Näistä kahdeksan on 53,5-metrisiä aluksia, joiden sukellussyvyys on 260 metriä.
Ruotsilla on 14 alusta. Niistä on kaksi Viking-luokan ja kolme Gotlanti-luokan veneitä. Ne kykenevät sukeltamaan 300 metrin syvyyteen.
Tanskalla on sukellusvenelaivastossaan viisi venettä. Näistä kolme on Kobben-tyyppisiä ja muut S-320 Narvalen ja S-321 Nordkaparen -luokkaa. Tanskalaisveneiden sukellussyvyys on 150-200 metriä.
Alueen viides sukellusvenevaltio on Puola, jolla on Neuvostoliiton ajoilta kolme sukellusvenettä. Suurin on 91,3 metriä pitkä vene, jossa miehistöä on 70 ja upseereita 12.
Virolla, Suomella, Latvialla ja Liettualla ei ole sukellusveneitä käytössään. Yksikään Itämerellä toimivista aluksista ei ole ydinkäyttöinen.
Onnettomuuksia ja hautoja
Toisen maailmansodan jälkeen Itämerellä sattuneista sukellusveneonnettomuuksista nousi tunnetuimmaksi venäläisen U-137-veneen ajaminen karille lähellä ruotsalaista Karlskronan sotilastukikohtaa.
Veneen päällikkö Anatoli Gushin vahvisti kymmenkunta vuotta myöhemmin Ruotsin televisiolle, että veneessä oli ydinaseita, joiden avulla olisi voitu tuhota vihollisen laivasto-osasto tai satama.
Gushin on tiukasti pitänyt kiinni siitä, että veneen eksyminen Ruotsin rannikolle johtui veneen navigointilaitteiston pettämisestä. Ruotsalaisviranomaiset tulivat veneeseen, kun se oli kiikkunut 15 tuntia karilla sotilastukikohdan vieressä.
Tuorein sukellusveneonnettomuus sattui noin kymmenen vuotta sitten. Tuolloin Virossa upposi Pakrin saaren edustalle Paldiskista Ruotsiin hinauksessa ollut romutuskuntoinen neuvostovene. Kaikkiaan Viron rannikolla arvioidaan olevan kymmenkunta venäläistä sukellusvenettä.
Maailman vanhin sukellusvene on 1936 valmistunut Lembit, jonka virolaiset ostivat maalleen takaisin uudelleenitsenäistyttyään.
Nykyisin Piritan satamassa ruostuva vene saattaa olla myös seuraava haverin kohde. Meriveden korroosiovaikutusten uskotaan saavan yliotteen veneen rungosta parin vuoden sisään.
STT-IA
25.8.2000
