Tutkimus: Rikosuhripäivystyksestä kaivataan lisätietoa
Rikosuhripäivystyksen vaikuttavuudesta tehdystä tutkimuksesta käy ilmi, että poliisi, sosiaali- ja terveysviranomaiset kierrättävät uhreja viranomaiselta toiselle.Poliisin toimintaa uhrit kritisoivat myös siitä, että se priorisoi uhreja, minkä lisäksi uhrit eivät saa riittävän aikaisessa vaiheessa tietoa tukipalveluista.
Stakesin tutkimuksen Apua uhrien ehdoilla mukaan uhrin kokema rikos vaikuttaa siihen, mistä psykososiaalista tukea haetaan.
Rikosuhripäivystyksen puoleen uhrit kääntyvät siksi, etteivät he koe olevansa ammattiavun tarpeessa, eivätkä halua menettää itsemääräämisoikeuttaan.
Rikoksesta aiheutuneiden taloudellisten vahinkojen osalta koetaan ongelmalliseksi se, että uhrit joutuvat itse vastaamaan taloudellisista seuraamuksista vahingonkorvausten saamiseen saakka.
Rahaakin enemmän uhrit tarvitsevat moraalista hyvitystä ja tunnustusta siitä, etteivät he ole toimineet väärin, vaan syyllisyys tapahtuneesta kuuluu rikoksen tekijälle.
Oikeudenkäynnillä on merkittävä rooli uhrin psykososiaalisten vammojen ajallisessa paranemisessa.
Varat uhkaavat vähetä
Lokakuussa 1994 käynnistetty Rikosuhripäivystys tarjoaa rikoksen tai rikosyrityksen kohteeksi joutuneelle ja hänen läheisilleen henkistä tukea ja käytännön neuvoja.
Toiminnassa ovat mukana Ensi- ja turvakotien liitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti, Kirkkohallitus/KDYK, Suomen Setlementtiliitto ja Unioni Naisasialiitto Suomessa.
Rikosuhripäivystyksellä on aluetoimistot Helsingissä, Turussa, Kotkassa, Tampereella, Lahdessa, Joensuussa, Vaasassa, Oulussa ja Rovaniemellä sekä näiden lisäksi 11 aluepistettä eri puolilla Suomea.
Taloudellisten vaikeuksien vuoksi Rikosuhripäivystyksen Keski-Suomen aluetoimiston toiminta lopetettiin 1.10.2000 ja myös Päijät-Hämeen aluetoimiston toiminnan valtakunnallinen rahoitus loppuu vuoden 2001 alusta.
Yhteydenottojen määrä päivystykseen on kasvanut jatkuvasti. Vuonna 1999 Rikosuhripäivystykseen otettiin puhelinyhteyksiä uhrien asioissa 5500 kertaa ja tukisuhteita luotiin 431.
Kuluvan vuoden aikana ovat asiakasvirrat kasvaneet edelleen kaikilla toiminnan alueilla. Rikosuhripäivystyksen toiminnan supistaminen merkitsee sitä, että monet uhrit jäävät ilman tarvitsemaansa apua.
Raportti on tehty Stakesin ja Rikosuhripäivystyksen yhteistyönä ja sitä ovat olleet rahoittamassa myös sosiaali- ja terveysministeriö sekä Raha-automaattiyhdistys. Tutkimuksen ensimmäinen raportti, Unohdettu rikoksen uhri, julkaistiin syksyllä 1999.
IA
27.10.2000
