Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Kalliille bensalle on vaihtoehto:

Ekoautoilija ajaa puukaasulla



Nykyisillä bensan hinnoilla yksi jos toinenkin on varmasti miettinyt vaihtoehtoja. Suomen ekoautoilijoilla se on; he ajavat puukaasulla.


Puukaasua polttoainevaihtoehtona esiteltiin Töysän Luomumaatalousnäyttelyssä.

Suomen ekoautoilijat ry:n äänekoskelainen puheenjohtaja Vesa Mikkonen katsasti puukaasuautonsa vuonna 1994. Sen jälkeen amerikkalaisen Buick-piilofarmarin matkamittariin on kertynyt yli 40 000 kilometriä vaihtoehtopolttoaineella. Suurin osa on kesäkilometrejä. Talvisaikaan hän käyttää samaa autoa tavallisella bensalla.

- Puukaasulaitteisto on peräkärryssä ja se on talvikelillä vähän hankala, hän selittää.

Ekoautoilija tarvitsee jonkin verran käsien näppäryyttä ja teknistä tajua, sillä puukaasulaitteisto on rakennettava pääosin itse. Kemiantekniikan diplomi-insinööri Mikkonen on kehitellyt omansa sota-aikaisten mallien pohjalta. Laitteiston voi peräkärryn sijasta asentaa myös auton peräkonttiin tai lavalle.

Laitteiston rakentamiseen voi upota jopa tuhat työtuntia.

- Samassa ajassa entisöisi vanhan auton, Mikkonen vertaa.


Polttoaineen voi vaihtaa vaikka kesken matkan

Mikkonen "tankkaa" menopelinsä säiliön lapsen nyrkin kokoisilla turvepaloilla ylhäältä päin. Polttoaine palaa korkeassa lämpötilassa ja valuu säiliössä vapaasti alaspäin. Alaosaan muodostuu kiinteä hiilipeti. Kun palamiskaasut virtaavat hehkuvan hiilikerroksen läpi, hiili ja vety pelkistyvät hiilimonoksidiksi. Mukana on myös vetyä, typpeä ja hiilidioksidia.

Auton kaasutin on korvattu kaasuilmasekoittimella.
- Normaalisti moottori sekoittaa 15 kuutiota ilmaa litraan bensiiniä. Puukaasua käytettäessä sekoitus on kuutio ilmaa ja kuutio kaasua, Mikkonen selvittää.

Kaasujärjestelmän rinnalle moottoriin on asennettu pienemmän auton tavallinen kaasutin.
- Polttoainesysteemin voi vaihtaa vaikka kesken matkan yksinkertaisesti sulkemalla toisen ja avaamalla toisen.

Puukaasulaitteiston voi rakentaa tavalliseen sarjavalmisteiseen autoon. Ainoa erityisvaatimus on riittävän iso moottori, sillä sen teho puolittuu kaasulla käytettäessä. Yhdistyksen jäsenet ovat tehneet ekoautoja mm. Chevroletista, Saab 99:stä ja Volvo 164:stä.


Turpeella kustannukset 10 penniä kilometrillä

Ekoautoilijoiden päätavoite on edistää uudistuvien luonnonvarojen käyttöä liikenteessä ja kehittää hajautettua energiaomavaraisuutta. He haluavat myös yhdistää vanhaa osaamista nykypäivän teknologiaan ja kehittää kriisiajan energian tuottovalmiutta.

Polttoaineen taloudellisuudella on oma tärkeä arvonsa. Puukaasuauto kuluttaa noin litran pilkettä kilometrillä. Kun suurin osa ekoauton käyttäjistä tekee pilkkeen roskapuusta, polttoaineen hinta jää lähes olemattomaksi.

Mikkosen käyttämän turpeen energiasisältö on suurempi kuin pilkkeen. Kerralla hän voi "tankata" 300 litraa. Sillä ajelee jo 300 kilometriä. Hintaa kilometrille tulee kymmenen penniä.

Ekoauto on myös ympäristöystävällinen.

- Kaasu on häkää ja vetyä. Palamisessa ei synny hiukkasia eikä nokea. Pakoputkesta tulee ulos vain kuumaa ilmaa, Mikkonen kertaa.

Mikkoselle puukaasulaitteisto on maksanut noin 30 000 markkaa. Halvimmillaan toimivan systeemin voi saada jo viidelläkin tuhannennella. Ylimääräisiä veroja tai maksuja ekoautoilijan ei tarvitse maksaa.

Suomen ekoautoilijat ry:ssä on satakunta jäsentä. Ekoautoja jäsenistöllä on tusinan verran. Suomessa on rekisteröity kolmisenkymmentä puukaasulla käyvää autoa. Osa niistä on museoautoja.

STT-IKK
28.7.2000


Kotimaa -sivulle