EU:n puolustuspolitiikan kehitys rajoittaa asiakirjojen julkisuutta
EU:n puolustuspolitiikan kehittäminen alkaa rajoittaa avoimuutta unionin ministerineuvostossa. Suomi vastusti ratkaisua asiakirjajulkisuuden rajaamisesta, mutta jäi alakynteen.
Asiakirjajulkisuutta koskevat säännöt tiukkenevat EU:n ministerineuvostossa. Salaisiksi tai luottamuksellisiksi määritellyt, puolustusta koskevat asiakirjat määritellään tiukemman salassapidon piiriin. Puolustukseen liittyvät asiakirjat päätettiin keskiviikkona sulkea neuvoston olemassa olevien avoimuussääntöjen ulkopuolelle.
Päätöstä vastaan äänestivät EU-lähettiläiden komiteassa Suomen lisäksi Ruotsi ja Hollanti. Tanska äänesti coreperissa enemmistön kanssa, mutta yhtyi julkilausumaan, jonka häviäjät antoivat.
Julkilausumassa todetaan, että herkkien asiakirjojen luottamuksellisuus voidaan turvata ilman yleistä poikkeusta - lisäämällä nykyisiin salassapitoperusteisiin maininta turvallisuudesta ja puolustuksesta.
- Mielenkiintoista tässä on, ettei syntynyt sellaista asetelmaa, että julkilausuman takana olisi ollut vain Naton ulkopuolisia maita - siinä on kaksi Nato-maata ja kaksi ei-Nato-maata, huomautti Suomen EU-suurlähettiläs Antti Satuli.
Naton ulkopuoliset Itävalta ja Irlanti äänestivät siis enemmistön tavoin. Päätös tehtiin yksinkertaisella enemmistöllä, eli sen kaatamiseen olisi tarvittu kahdeksan maata.
Valitus todennäköinen
Satuli arvioi, ettei asia välttämättä jää tähän.
- Asia saattaa mennä vielä tuomioistuimeen. Joku saattaa katsoa, että neuvostolla ei ole enää yksin oikeutta muuttaa avoimuuspäätöstä, Satuli huomautti.
Tämän käsityksen tukena on Amsterdamin sopimus, jonka mukaan avoimuussäännöistä päättäminen kuuluu neuvoston lisäksi parlamentille. Ministerineuvoston juristit arvioivat tosin, että neuvosto voi tehdä tämän muutoksen yksinkin.
Satuli arvioi, että joku taho todennäköisesti valittaa asiasta. Suomi jäsenmaana tyytyy nyt tehtyyn päätökseen, hän uskoi.
Nato vaati säännöt
Päätöksen taustalla on EU:n kriisinhallinta- ja rauhanturvatoiminnan kehittäminen. EU rakentaa itselleen itsenäistä toimintakykyä, mutta tarvitsee tuekseen Naton voimavaroja, mukaanlukien sen tiedusteluaineistoa.
Nato taas ei suostu luovuttamaan salaista tai luottamuksellista aineistoa, ellei se ole varma, että aineisto myös pysyy salaisena. Silloin Naton määräämä luokittelu pysyy voimassa myös EU:ssa. Nato edellyttää omissa säännöissään, että salaisia asiakirjoja jaetaan vain etukäteen nimetyille henkilöille.
Vastaavat valinnat täytyy tehdä myös EU:n puolella. Piiri joka salaisimpia papereita saa, jää ilmeisesti hyvin pieneksi. Lähinnä kysymykseen tulee EU:n oma sotilasesikunta, joka tulee johtamaan ja koordinoimaan unionin operaatioita.
Salailuakin tarvitaan
Satuli korosti, ettei Suomi vastusta asiakirjojen pitämistä salaisina, jos se on tarpeellista esimerkiksi kriisinhallintaoperaation osanottajien turvallisuuden kannalta.
- Tähän asti EU:ssa ei tällaisia papereita ole liikkunut, Satuli muistutti.
Muut maat ilmeisesti pelkäsivät, että salassapitomääräykset voivat kaatua EY:n tuomioistuimessa, jonka ensimmäinen aste on valinnut liberaalin linjan avoimuuskiistoissa. Muun muassa europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.) on voittanut asiakirjajulkisuutta koskevan oikeustapauksensa siellä. - Haluttiin ratkaisu, joka ei johda siihen että asiat menisivät tuomioistuimen tulkittaviksi - sen takia se suljettiin kokonaan päätöksen ulkopuolelle, Satuli kuvasi.
Päätöstä ei keskiviikon jälkeen enää käsitellä ulkoministerikokouksessa, vaan se vahvistetaan kirjallisella menettelyllä. Mahdollinen oikeuskäsittely kulkee omana prosessinaan.
Samanaikaisesti EU:ssa valmistellaan uutta avoimuusasetusta, jonka laatimisesta sovittiin Amsterdamin sopimuksen myötä kesäkuussa 1997. Asetuksen pitäisi tulla voimaan viimeistään ensi vappuna.
Julkilausumassaan neljä maata korostavat, ettei keskiviikkona tehty päätös millään tavalla vaikuta tulevaan avoimuusasetukseen ja sen valmisteluun. Jotkut EU-maat ovat toivoneet tiukempaa salailua myös kolmannen pilarin asioissa, eli oikeus- ja poliisiyhteistyössä.
Avoimuusaktivistit suuttuivat salailupäätöksestä
Keskiviikon päätös tiukentaa puolustusasiakirjojen salausta EU:n ministerineuvostossa suututti avoimuusaktivistit.
Avoimuus- ja ihmisoikeuskysymyksiä seuraava brittiläinen aikakausilehti Statewatch tuomitsi tehdyn päätöksen. Päätoimittaja Tony Bunyan näki takapiruna EU:n ulkopoliittisen edustajan, entisen Nato-pääsihteeri Javier Solanan. - Solanan ehdotukset uhkaavat kansalaisoikeuksia ja demokratiaa, Bunyan syytti lausunnossaan.
Valta jää sihteeristölle
Suomi ei vastusta sotilaallisten asiakirjojen salaamista sinänsä; esimerkiksi kriisinhallintaoperaatioihin osallistuvien ihmisten turvallisuus saattaisi olla vaarassa jos tietoja levitetään.
Ongelma on Suomen mielestä siinä, että nyt luodaan automaattinen järjestelmä, eikä asiakirjojen salaamista harkita missään vaiheessa yksitellen, niiden sisällön perusteella.
Näin ministerineuvostossa toimitaan nyt kaikkien muiden asiakirjojen kohdalla - jos joku pyytää asiakirjaa nähdäkseen, käsitellään pyyntö työryhmässä, johon kuuluvat kaikkien jäsenmaiden edustajat. Päätös luovuttaa tai olla luovuttamatta tehdään työryhmässä.
Nyt syntynyt poikkeus saattaa pahimmillaan saada kerrannaisvaikutuksia - Suomessa pelätään, että seuraavaksi vaaditaan erikoiskohtelua myös muille asia-alueille.
Nato ja EU avoimia keskenään
Puheenjohtajamaa Ranska on ajanut tekeillä olevaa päätöstä nopeasti läpi. Syksyn aikana EU:n pitäisi sopia lopullisesti oman kriisinhallinta- ja rauhanturvatoimintansa pelisäännöistä.
Tähän kuuluu sopimus yhteistyöstä Naton kanssa. EU-johtajat vahvistivat Feiran huippukokouksessaan kesäkuussa, että EU:n ja Naton keskinäisessä suhteessa varmistetaan "tarvittava" avoimuus ja vuoropuhelu.
Ministerineuvoston sihteeristön edustaja piti ennakkoon ratkaisua ainoana mahdollisuutena.
- Kaikissa maissa puolustukseen ja turvallisuuteen liittyviä asiakirjoja käsitellään tiukemmin säännöin kuin muita asioita. Tämän täytyy koskea myös ministerineuvostoa, virkamies sanoi.
- Jos normaalit julkisuussäännöt koskevat myös puolustusulottuvuuteen liittyviä asiakirjoja, on olemassa mahdollisuus, että ne tulevat EY-tuomioistuimen käsittelyn jälkeen julkisiksi, perusteli sihteeristön edustaja.
Tuomioistuimen ahkerimpia asiakkaita on ollut EU-parlamentaarikko, vihreän ryhmän puheenjohtaja Heidi Hautala.
- Tämä on merkki erittäin kyseenalaisesta ja huolestuttavasta kehityksestä, Hautala sanoi.
Hän näkee syytä huoleen avoimuuden kehityksestä EU:ssa yleensä - mieliala on kääntynyt selkeästi avoimuutta vastaan. Se on Hautalan mielestä erityisen huolestuttavaa sen takia, että EU-maiden ja parlamentin pitäisi vappuun mennessä päättää uudesta avoimuusasetuksesta, joka tulee koskemaan ministerineuvoston, komission ja parlamentin asiakirjoja.
Sama huoli tunnetaan Suomessa myös virkamiespuolella - uuden poikkeuksen pelätään johtavan siihen, että koko asetuksesta tulee heikompi.
STT-IKK
28.7.2000
