Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Viikon varrelta - kotimaan talousuutisia lyhyesti



Nokialle 380 miljoonan markan verkkokauppa Kiinaan…

Nokia on sopinut GSM 1800 -verkon toimittamisesta Kiinaan. Verkon tilaaja on Zhejiang Mobile Communications, jonka GSM 900 -verkon toimittaja Nokia on ollut vuodesta 1995.

Sopimuksen arvo on noin 380 miljoonaa markkaa. Nokia kertoo, että toimitukset ovat jo alkaneet ja uusi verkko otetaan käyttöön ennen vuoden loppua.

Zhejiang on China Mobilen kokonaan omistama tytäryhtiö. Se omistaa Kiinan toiseksi suurimman alueellisen GSM-verkon, jolla on 3,8 miljoonaa tilaajaa.

Kiina on Nokian toiseksi suurin asiakasmaa. Yhtiö on investoinut Kiinaan yli 6 miljardia dollaria, ja sillä on maassa palveluksessaan noin 4 000 henkilöä.



… ja WAP-ratkaisu SBC:lle Yhdysvaltoihin

Nokia toimittaa WAP-ratkaisun yhdysvaltalaiselle puhelinoperaattorille SBC Wirelessille. Nokia kertoi allekirjoittaneensa SBC Wirelessin kanssa monivuotisen sopimuksen, jonka mukaan Nokia toimittaa SBC Communicationsille WAP-ratkaisun GSM- ja TDMA-verkkoihin Yhdysvalloissa.

Nokian on määrä toimittaa SBC:lle yhdyskäytävä sekä portaali langattomien Internet-palveluiden kehittämiseksi SBC:n asiakkaille. Sopimukseen sisältyvät myös täydelliset asiakaspalvelut. Nokia ei ilmoittanut sopimuksen arvoa.

SBC Communications on johtava kansainvälinen tietoliikennetalo, jolla on muun muassa yli 61 kiinteää puhelinlinjaa ja 12,2 miljoonaa matkapuhelinasiakasta. SCB:llä on investointeja yli 20 maassa ja yhtiön palveluksessa on yli 200 000 henkilöä.



Partek ostaa trukkitoimintaa lähes miljardilla

Partek Cargotec on sopinut 917 miljoonan markan arvoisesta kaupasta, jolla se ostaa ajoneuvoihin asennettaviin haarukkatrukkeihin liittyvän liiketoiminnan amerikkalaiselta Terex Corporationilta.

Kauppaan kuuluu irlantilainen Moffett Ltd, hollantilainen Kooi B.V. sekä Princetonin Piggyback liiketoiminta Yhdysvalloissa. Sopimus tarvitsee vielä kilpailuviranomaisten hyväksynnän, mutta kauppa on tarkoitus viimeistellä kolmannen vuosineljänneksen aikana.

Partek arvioi ajoneuvoihin asennettaviin haarukkatrukkeihin liittyvän liikevaihdon ylittävän tänä vuonna 100 miljoonaa dollaria, 640 miljoonaa markkaa. Liiketoiminta työllistää noin 400 henkilöä.



ABB toimittaa kaasulaitoksen Algeriaan

ABB suunnittelee ja toimittaa yhteensä 3,5 miljardin markan arvoisen kaasunjalostuslaitoksen Algeriaan Ohanetin kaasukentälle. Tilaus toimitetaan yhdessä yhdysvaltalaisen Petrofac International Ltd:n kanssa. Tilaaja on konsortio, jota johtaa australialainen öljy-yhtiö BHP Petroleum.

ABB vastaa laitoksen suunnittelusta, hankinnoista ja rakentamisesta. Hankkeen toteuttaa ABB Lummus Global -yksikkö.

Rakennettava laitos jalostaa maakaasua nestemäiseen muotoon ja tuottaa lauhteita eri käyttötarkoituksiin. Laitos mitoitetaan tuottamaan 30 400 barrelia lauhteita, 27 700 barrelia nestekaasua ja 665 miljoonaa kuutiojalkaa putkiin johdettavaa kaasua vuorokaudessa.

Ohanetin suuret kaasukentät sijaitsevat Saharan autiomaan reunassa, noin 1 300 kilometriä Algerian pääkaupungista Algerista kaakkoon.



Raision ja Rhodian yhteisyritykselle hyväksyntä

Raisio Chemicalsin ja ranskalaisen Rhodian suunnitelma perustaa paperilatekseja valmistava yhteisyritys sai maanantaina EU:n komission hyväksynnän. Komissio katsoi, ettei yhteisyrityksen perustaminen luo eikä vahvista määräävää markkina-asemaa paperilateksien markkinoilla.

Raisio ja Rhodia siirtävät yhteisyritykselle polyvinyylialkoholi- ja lateksipaperitoimintansa. Yritys myy tuotteitaan paperiteollisuudelle, joka käyttää niitä paperin päällysteinä.

Komission tutkimuksissa ilmeni, että polyvinyylipohjaisen paperilateksin markkinat ovat varsin kansalliset. Yhdeksänkymmentä prosenttia tuotetaan ja käytetään Suomessa, missä paperitehtaat ovat perinteisesti valmistaneet laadukkaita ja kalliita paperilaatuja. Niitä käytetään elintarvikkeiden, kosmetiikan ja savukkeiden pakkauksissa.



Outokummulla hyvä alkuvuosi

Metallimarkkinoiden kohentuneet näkymät pönkittivät alkuvuonna selvästi Outokummun tulosta ja liikevaihtoa. Yhtiö keräsi tammi-kesäkuussa liikevaihtoa 1,88 miljardia euroa eli 40 prosenttia enemmän kuin vuosi takaperin.

Outokummun kuuden kuukauden tulos rahoituserien jälkeen nousi 205 miljoonaan euroon vuodentakaisesta 37 miljoonasta eurosta. Markoissa Outokummun alkuvuoden liikevaihto oli 11,2 miljardia ja tulos 1,2 miljardia.

Yhtiön vahvaan tuloskehitykseen vaikutti ruostumattoman teräksen ja perusmetallien selvä kallistuminen viime vuoden alun tilanteesta. Outokummun johto arvelee, että metallimarkkinoiden näkymät pysyvät myönteisinä myös lähikuukaudet, minkä johdosta yhtiön koko vuoden tulos muodostunee hyväksi. Tosin metallien hintojen nousu tasaantunee vuoden loppupuolella.

Suotuisan markkinatilanteen ohella Outokumpu hyötyi alkuvuonna yhteisvaluutta euron heikkoudesta. Yhtiön tunnusluvuille teki mannaa se, että dollari vahvistui vuoden alkupuoliskolla 12 prosenttia euroon nähden.

Poikkeuksellisena eränä Outokummun tulosta pönkitti Harjavallan nikkelitehtaan myynti, josta syntyi konsernitasolla 39 miljoonan euron myyntivoitto. Lisäksi Outokummun johto korostaa yhtiön omien tehostamistoimien kohentaneen tuloskehitystä.



Lassila & Tikanojan tulos heikkeni

Monialaisen Lassila & Tikanoja -yhtymän tulos heikkeni vuoden ensimmäisen puoliskon aikana. Voitto ennen satunnaisia eriä oli 13,8 miljoonaa euroa, kun se tammi-kesäkuussa vuosi sitten oli 18,3 miljoonaa euroa. Pudotusta tuli 24 prosenttia.

Osakekohtainen tulos notkahti 0,83:sta 0,57 euroon. Yhtymän liikevaihto kuitenkin kasvoi 13,6 prosenttia ja oli alkuvuonna 179,1 miljoonaa euroa.

Lassila & Tikanoja kuvaa tulosta tyydyttäväksi. Säkkivälineen ja kuitukangasvalmistaja JWS:n tulokset olivat hyvät, vaikka jälkimmäisen tulos oli selvästi edellisvuotta heikompi. Amerplastin ja Inkan tulokset olivat yhtymän mukaan heikot.

Säkkiväline kasvoi toukokuun alussa, kun WM Ympäristöpalveluista tuli sen konserniyhtiö. Säkkivälineen tulos oli viimevuotista parempi ja sen liikevaihto nousi 29 prosenttia.

Loppuvuoden näkymistä Lassila & Tikanoja kertoo, että tulos on jäämässä edellisvuotista pienemmäksi. Syynä on nettorahoituskulujen kasvu. Tavoitteena on edelleen vuoden 1999 tasoinen liikevoitto.



Finnair hankkii lisää Airbus-koneita

Finnair hankkii Euroopan liikenteeseensä kuusi uutta Airbus-konetta. Pääjohtaja Keijo Suila allekirjoitti tilaussopimuksen tiistaina Farnboroughin kansainvälisessä ilmailunäyttelyssä Englannissa.

Yhtiö on tilannut kaksi 126-paikkaista A319-konetta ja neljä 150-paikkaista A320-konetta. Ensimmäiset koneet toimitetaan Suomeen vuoden 2002 helmikuussa.

Kolme vuotta sitten Finnair tilasi kaikkiaan 12 Airbus A320-koneperheen konetta ja teki tilausvarauksen 24 koneesta. Koneista kuusi on jo toimitettu, ja kaksi saadaan syksyyn mennessä.

Finnair korvaa Airbusseilla MD-80 ja DC-9 -koneensa Euroopan liikenteessä. Finnairin mukaan A320-sarjan koneet ovat olleet suosittuja suomalaisten matkustajien keskuudessa korkeatasoisen matkustusmukavuuden ja runsaiden matkustamotilojen ansiosta.

Yhtiön teknillisen johtajan Jouko Malénin mukaan koneiden moottorivalinnassa on kiinnitetty erityistä huomiota ympäristönäkökohtiin. Ranskalais-amerikkalaiselta CFM Internationalilta tilatuissa moottoreissa on kaksoisvaippapolttokammio, jonka kerrotaan vähentävän tuntuvasti typpioksidien päästöjä.

Malénin mukaan moottorivalinnalla pyritään myös vähentämään meluhaittoja.



Ennätyssateet kaataneet viljaa Lounais-Suomessa

Lounais-Suomessa on satanut touko-, kesä-, heinäkuussa yhteensä 211 milliä. Näiden kuukausien sademäärän pitkäaikainen keskiarvo on yhteensä 152 milliä. Peltojen kasvusto on rehevää ja voimakasta, mutta paikalliset rajut sadekuurot ovat painaneet viljaa lakoon.

Maatalouden tutkimuskeskuksen Lounais-Suomen koeaseman johtaja Yrjö Salo sanoo, että pahoin lakoontuneita ovat varsinkin pellot, joihin on ajettu sianlietettä. Lakoontuminen ei estä kasvua, mutta siitä on haittaa puintiaikana. Puinti alkaa näillä näkymin elokuun puolivälissä.

Salo ihmettelee sademääriä. Toukokuun alku oli kuiva. Toukokuussa satoi 41 milliä, kun normaali pitkäaikainen keskiarvo on 33 milliä.

Jo kesäkuussa sadepäiviä kertyi lisää. Sademäärä oli 57 milliä. Tavanomainen kesäkuun sademäärä on 44 milliä. Heinäkuussa sade yltyi. Sateettomia päiviä oli neljä. Kuukauden sademäärä kohosi 113 milliin, kun keskimääräinen arvo on 75 milliä.

- Nyt kun puintiaika lähestyy, pitäisi olla kuivaa, jotta viljan sakoluku pysyisi hyvänä. Ruista on paljon kasvussa. Toivon, että se voitaisiin puida hyväkuntoisena. Saataisiin syödä kotimaista ruisleipää, Salo tuumii.

Agrologi Jarmo Pirhonen Farma Maaseutukeskuksesta sanoo, että viljat ovat kriittisessä vaiheessa. Tähkässä on painoa, mutta korsi on vielä pehmeä.

- Syysvehnää ja ruista on mennyt Salon seudulla nurin, ja ohraa on notkolla. Kevätvehnät ovat kaikki pystyssä. Ohrakin nousee vielä, mutta syysviljat voivat kaatua niin, että jäävät maahan. Lakoontuminen on Turun pohjoispuolella Salon seutua pahempaa, Pirhonen arvioi.



Tutkimus: Puumarkkinat luultua eurooppalaisemmat

Puumarkkinat ovat kehittyneet varsin yhdenmukaisesti Suomessa, Ruotsissa ja Itävallassa 1980-luvun alusta nykypäiviin. Hintakehitys näiden kolmen EU-maan välillä on ollut jopa yllättävän yhtenäistä, todetaan Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen (PTT) tuoreessa tutkimuksessa.

Tutkimuksen mukaan havutukkien ja -kuitupuun reaalihinnat Suomessa ja Ruotsissa ovat 80- ja 90-luvuilla vastanneet melko tarkkaan Itävallan puunhintojen kehitystä. Kolme tutkittavana ollutta maata kattavat vajaat puolet EU:n talousmetsien pinta-alasta.

Aiemmin on arvioitu EU:n integraation ja yhteisvaluutta euron yhdentävän eri maiden puumarkkinoita. PTT:n tutkimuksen perusteella erityisen dramaattista muutosta ei kuitenkaan ole odotettavissa, koska puumarkkinat ovat jo luultua eurooppalaisemmat.

Yhdenmukaisuus johtunee pitkälle siitä, että yhteisillä eurooppalaisilla vientimarkkinoilla toimiva metsäteollisuus on samankaltaistanut kehitystä myös eri maiden omilla puumarkkinoilla.

- Vuotta lyhyemmällä aikavälillä hintakehityksessä saattaa silti olla maiden välillä selviäkin eroja, tutkimuksen tekijät, PTT:n Ritva Toivonen ja Tapio Tilli sekä Metsäntutkimuslaitoksen Anne Toppinen huomauttavat.

Koonnut: IKK
28.7.2000


Talous-sivulle