Yhdeksän kymmenestä pitää huumeongelmaa jo vakavana
Huumeiden käytön katsotaan olevan Suomessa jo vakava ongelma. Peräti 40 prosenttia Suomen Gallupin tekemään kyselytutkimukseen vastanneista sanoo pitävänsä ongelmaa hyvin vakavana ja 52 prosenttia melko vakavana. Vain viisi prosenttia ilmoittaa ettei pidä tilannetta kovinkaan huolestuttavana.
STT:n toimeksiannosta kesäkuun 14.-21. päivinä tehtyyn tutkimukseen haastateltiin puhelimitse 1 000 suomalaista yli 15-vuotiasta. Tulosten luottamusväli on 3 prosenttiyksikköä puoleen tai toiseen.
Vastaajat kokevat huumeongelmat yleisesti ottaen Suomessa vakavammaksi asiaksi kuin vain omassa kotikunnassaan. Viidenneksen mielestä huumeongelma ei ole kovinkaan vakava heidän omassa kotikunnassaan. Hyvin vakavana paikallista huumeongelmaa pitää 30 prosenttia ja melko vakavana 37 prosenttia.
Huumeiden käytön uskotaan lisääntyneen kolmen vuoden aikana. 72 prosenttia vastanneista arvioi, että huumeiden käyttö heidän omassa kotikunnassaan on lisääntynyt.
Tutkimuksessa selvitettiin huumeasioiden lisäksi myös arvioita alkoholiongelmista yleensä ja erityisesti nuorten juopottelua. Oman kotikunnan alkoholiongelmia pitää hyvin vakavana vain yhdeksän prosenttia. Puolet arvioi tilanteen olevan melko vakava, ja joka kolmas sanoo ettei ongelma ole kovinkaan paha. Nuorten alkoholinkäyttöä pitää silti hyvin vakavana 23 prosenttia ja melko vakavana 52 prosenttia vastanneista. Naiset ovat selvästi miehiä enemmän huolissaan sekä alkoholi- että huumeongelmista.
Puoluekannatus ei juuri näy suhtautumisessa huume- ja alkoholiasenteisiin. Selvästi suvaitsevaisinta väkeä löytyy kuitenkin vihreiden kannattajista. Sama pätee nuoriin 15-24-vuotiaisiin.
Miedot huumeet kelpaisivat osalle
Kovien huumeiden kuten heroiinin käyttö tuomitaan kaikissa väestöryhmissä yksimielisesti. Vain yksi prosentti vastanneista pitää niiden käyttöä jossain tilanteissa hyväksyttävänä.
Mietojen huumeiden osalta asenteet ovat suvaitsevaisemmat. Selvä enemmistö eli 84 prosenttia ei kuitenkaan pidä mietojen huumeiden kuten kannabiksen käyttöä hyväksyttävänä.
Silti 12 prosenttia sanoo pitävänsä sitä hyväksyttävänä jossain tilanteissa. Kolme prosenttia hyväksyisi miedot huumeet aina tai useimmiten. Pääkaupunkiseudulla hyväksyntä on suurempaa kuin väestön keskuudessa keskimäärin eli 29 prosenttia pääkaupunkiseudun asukkaista hyväksyy mietojen huumeiden käytön ainakin joissain tilanteissa.
Vain yksi kymmenestä tunnustaa käyttäneensä
Varsin moni sanoo tuntevansa henkilökohtaisesti huumeiden käyttäjiä tai niitä kokeilleita. Eniten tuttavuuksia on opiskelijoilla, 15-24-vuotiailla ja vihreiden kannattajilla. Heistä noin 30 prosenttia kertoi tuntevansa huumeita käyttäneitä. 64 prosentilta vastanneista tällaiset tuttavuudet puuttuvat. Havaintoja huumeidenkäytöstä on tehty lähinnä ostoskeskuksissa, puistoissa ja muissa julkisissa paikoissa.
Vaikka ihmiset ovat havainneet huumeiden käyttäjiä ympäristössään, vain harva sanoo itse käyttäneensä huumeita. 91 prosenttia vastanneista ei ole koskaan käyttänyt tai kokeillut huumeita. Neljä prosenttia tunnustaa kokeilleensa kerran ja kolme prosenttia joitakin kertoja.
Vaikka huumeita kokeilleiden prosenttiosuus on alhainen, lukumääräisesti se merkitsee yli 200 000 ihmistä. Tämäntyyppisissä tutkimuksissa tulokset lisäksi aliarvioivat todellisuutta eli kaikki eivät suinkaan tunnusta käyttäneensä huumeita vaikka näin on todellisuudessa tapahtunut.
Alle 25-vuotiaista 16 prosenttia sanoo ainakin kerran kokeilleensa huumeita. Pääkaupunkiseudun asukkaista huumeita sanoo käyttäneensä ainakin kerran 17 prosenttia.
Viinan kanssa voi läträtä
Suhtautuminen viinaan on selvästi myönteisempää kuin suhtautuminen huumeisiin. 57 prosenttia vastanneista pitää alkoholijuomien käyttöä humaltumistarkoituksessa jossain tilanteissa hyväksyttävänä. Useampi kuin joka kymmenes katsoo, että se on useimmiten hyväksyttävää ja pari prosenttia pitää sitä aina suotavana.
Juopottelun tuomitsee kokonaan 29 prosenttia vastanneista. Kielteisimmin humalajuomiseen suhtautuvat vanhemmat ikäryhmät. Merkittäviä eroja asenteissa ei ole kaupunkilaisten ja maaseudulla asuvien välillä tai koulutusasteen perusteella.
Asennoituminen viinaan näyttäisi tutkimuksen perusteella vaihtelevan silti hieman puoluekannan mukaan. Peräti 44 prosenttia vasemmistoliiton kannattajista ilmoitti, ettei pidä alkoholin käyttöä humaltumistarkoituksessa koskaan hyväksyttävänä. Muiden puolueiden kohdalla luvut vastaavat keskivertokansalaisten näkemyksiä.
STT-IKK
28.7.2000
