Huumevauvoja syntyy jo viikoittain
Vauvoille oma päihdepoliklinikka
Päihteille altistuneille vauvoille on suunnitteilla oma päihdepoliklinikka Helsinkiin. Huumevauvoja syntyy yksistään pääkaupunkiseudulla jo viikoittain, eikä ongelma ole tuntematon pienilläkään paikkakunnilla, Helsingin naistenklinikan apulaisylilääkäri, dosentti Erja Halmesmäki sanoo.
Joka kolmas narkomaani on hedelmällisessä iässä oleva nainen, ja narkomaaneilla ei toivotut raskaudet ovat keskimääräistä yleisempiä.
Jos äiti käyttää huumeita synnytykseen saakka, vastasyntyneellä on poikkeuksetta myös vieroitusoireita. Huumeet voivat aiheuttaa vauvalle myös keskosuutta ja kehityshäiriöitä.
Vaikka monilla lapsilla fyysinen lähtötilanne saattaa olla huono, vielä suurempana ongelmana Halmesmäki näkee sosiaaliset ongelmat. Usein jo muutaman viikon ikäisiä vauvoja on pahoinpidelty ja jätetty heitteille. Pahimmissa tapauksissa pahoinpitelyt ovat johtaneet kuolemaan.
Lasten riskit selvitettävä
Jos lapset jäävät biologisille vanhemmille, heitä ei usein viedä edes neuvolaan. Neuvolatkaan eivät ole halukkaita tekemään kotikäyntejä varsinkaan perheeseen, jossa suhtaudutaan kielteisesti kaikkiin viranomaisiin.
Halmesmäki perääkin aktiivisempaa politiikkaa, jossa lapsen riskit selvitettäisiin ajoissa, ja toimittaisiin ennen kuin pahoja vahinkoja on tapahtunut. Lasten ja nuorten sairaalan yhteyteen suunniteltu pediatrinen päihdepoliklinikka voisi hoitaa tätä tehtävää.
Toistaiseksi näiden lasten seurantaa ei ole keskitetty mihinkään, vaikka kasvavaan ongelmaan liittyy nykyisin myös mm. HIV-tartunnan vaara.
- Seuranta jää neuvolan ja sosiaaliviranomaisten harteille, joilla ei välttämättä ole näin vaikeaan ongelmaan riittävää asiantuntemusta, ylilääkäri Sture Andersson HYKS:n lasten ja nuorten sairaalasta sanoo.
Jos rahoitus saadaan kuntoon, poliklinikan toiminta alkaisi ensi vuoden puolella.
Hoitoa haluava äiti otetaan hoitoon heti
Viimesyksyisessä konsensuskokouksessa esiin tuotu huoli narkomaaniäitien ja vauvojen elämäntilanteesta havahdutti terveydenhuollon. Raskaana oleva huumeiden käyttäjä ohjataan vieroitushoitoon heti, jos hän vain on itse siihen halukas. Aiemmin hoitoa saattoi joutua odottamaan jopa kuukausia.
- Raskausaikana hoitomotivaatio voisi olla hyvä, mutta usein pelko lapsen huoltajuuden menettämisestä ja viranomaisten puuttumisesta asioihin voi estää hoitoon hakeutumista, Halmesmäki epäilee.
- Vaikka kaikki eivät pysty hoidossakaan lopettamaan aineiden käyttöä kokonaan, raskauden aikana jokainen huumeeton päivä on tärkeä vauvan hyvinvoinnille, Halmesmäki korostaa .
Joissakin tapauksissa pakkohoito paikallaan
- Jos raskaana oleva haluaa jatkaa vanhaa elämäntyyliään raskauden ajan ja vielä synnytyksen jälkeenkin, niin asiaan ei yleensä puututa, vaikka olisi ilmiselvää, ettei äiti kykene lapsesta huolehtimaan, Halmesmäki sanoo.
Terveydenhuollolla ei ole oikeutta panna vireille pakkohoitoa. Yksilön oikeuteen ei ole haluttu puuttua, vaikka lapsen etu sitä vaatisi.
- Jos kuitenkin katsotaan, että lapsella on oikeus syntyä terveenä, ilman huumealtistusta, olisi pakkohoito joissakin tapauksissa paikallaan, Halmesmäki sanoo.
Käytännössä lähes kaikki lapset kotiutuvat äitinsä kanssa joko kotiin tai hoitolaitokseen. Vain ani harvoin lapsi otetaan huostaan suoraan synnytyssairaalasta.
Kuitenkin noin 30 prosenttia lapsista otetaan huostaan myöhemmin ensimmäisen elinvuotensa aikana. Usein se tapahtuu kuitenkin liian myöhään, vasta sitten, kun lapset ovat jo pahasti häiriintyneitä.
- Hyvässä kasvuympäristössä näidenkin lasten ennuste olisi yleensä hyvä, Halmesmäki uskoo.
STT-IKK
28.7.2000
