Kannabis ja amfetamiini yleisimmät huumeet liikenteessä
Huumeiden ja lääkkeidenkäyttö liikenteessä on lisääntynyt viime vuosina rajusti. Viime vuosikymmenen puoliväliin asti huumekuskeja löytyi liikenteestä vain harvakseltaan, mutta silloin alkoi jyrkkä nousu, joka jatkuu yhä.
Huumekuljettajia jää toki edelleen poliisin haaviin reilusti vähemmän kuin tavallisia rattijuoppoja, joita löytyy maassamme yli 20 000 vuosittain.
Viime vuonna huumeita tai lääkeaineita todettiin kuitenkin jo yli 1 300:lla kuljettajalla, joiden näytteet Kansanterveyslaitos poliisin pyynnöstä tutki. Varsinaisia huumausaineita todettiin reilun 900:n henkilön näytteistä.
Tältä vuodelta ei ole vielä koottu valtakunnallisia tilastoja, mutta ainakin pääkaupungissa kehitys on jatkunut samaa tahtia. Nykyään jo joka kuudetta Helsingissä kiinni jäänyttä rattijuoppoa epäillään huumeiden käytöstä.
Liikenteessä yleisimmät huumeet ovat kannabis ja amfetamiini. Uni- ja rauhoittavista lääkkeistä selvästi tavallisimpia ovat bentsodiatsepiinit, joihin mm. Diapam lukeutuu.
Sekakäyttö on jo melkeinpä enemmän sääntö kuin poikkeus. Viime vuonna Kansanterveyslaitos löysi yhtä huumetta 381 näytteestä, kun kahta tai useampaa huumetta oli 537 näytteessä.
EU etsii kelpoja sylkitestereitä
Poliisilla on viime syksystä asti ollut koekäytössä kaksi erilaista huumeiden tunnistamiseen tarkoitettua seulontalaitetta. Sylkinäytteeseen perustuvia laitteita on kokeiltavana Helsingissä, Turussa, Tampereella, Vaasassa ja Oulussa.
Laitteet ovat osa EU:n Rosita-hanketta (Road Side Testing Assesment), jossa pyritään löytämään ja kehittämään liikenteelle haitallisten huumeiden ja lääkkeiden testaamiseen soveltuvia laitteita. Eri testereitä on koekäytössä kahdeksassa EU-maassa.
Suomessa kokeiltavat laitteet ovat englantilainen Cozart, joka mittaa samanaikaisesti viittä epäiltyä huumetta, sekä saksalainen pikatesteri Drugwipe, joka mittaa vain yhtä huumetta kerrallaan. Tulos ei ole aukoton, joten sylkitesti täytyy aina varmentaa veri- tai virtsakokeella. Suomen kokeilun tulokset valmistuvat vasta loppukesästä, mutta tähänastiset kokemukset eivät ole kovin hyviä.
- Etenkin Cozart on varsin kömpelö ja hankala käyttää, ja yhden testin ottamiseen kuluu aikaa kymmenkunta minuuttia, poliisiylitarkastaja Pertti Luntiala sisäministeriöstä toteaa.
- Lupaavammalta vaikuttaa Dräger-niminen laite, jota on esitelty Ruotsissa ja Italiassa, jolla testi saadaan tehtyä selvästi nopeammin. Tulossa on myös muita laitteita.
Hitailla ja hankalilla laitteilla on lähes mahdotonta järjestää esimerkiksi ratsioita. Testien ottaminen on myös suhteellisen kallista puuhaa: yksi Cozart-testaus maksaa useita kymmeniä markkoja.
Huumeiden nollarajaa liikenteessä ehdotettu
Testilaitteiden lisäksi huumeiden käyttöä liikenteessä haluttaisiin estää lainmuutoksella. Liikenneturvallisuuden neuvottelukunta on esittänyt, että Suomessa otettaisiin käyttöön huumeiden nollaraja liikenteessä.
Nykyään Suomessa ei ole pitoisuusrajoja huumeille tai lääkkeille liikenteessä, kuten alkoholille on. Huumeiden vaikutuksen alaisen osalta täytyy tuomioistuimessa erikseen todistaa, että kuljettajan "kyky tehtävän vaatimiin suorituksiin on huonontunut".
Samanlainen näyttökynnys oli voimassa myös tavallisissa rattijuopumuksissa vielä 1970-luvulla ennen kuin promillerajat astuivat voimaan. Vaatimus aiheuttaa runsaasti päänvaivaa tuomioistuimille ja poliisille, joista etenkin jälkimmäinen penää nollarajan käyttöönottoa.
EU:n alueella nollaraja on jo käytössä Saksassa, Belgiassa ja Ruotsissa, missä se astui voimaan viime vuoden heinäkuussa. Lisäksi nollarajaa harkitaan Sveitsissä ja huumepolitiikaltaan muutoin vapaamielisessä Hollannissa.
Suomen lainsäädännössä huumaantuneena ajavat on rinnastettu rattijuoppoihin. Erillinen pykälä huumaantuneena ajamisesta poistui rikoslaista viime lokakuussa.
Törkeästä rattijuopumuksesta saa vähintään 60 päiväsakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Lievemmästä rattijuopumuksesta selviää sakoilla tai enintään puolen vuoden vankeudella.
STT-IKK
28.7.2000
