Pohjolan huumetilanne yhdenmukaistumassa
Vanha käsitys vapaamielisestä Tanskasta Pohjolan huumeluolana ei välttämättä pidä paikkaansa.
Toki lähes kaikkien tutkimusten mukaan Tanska on eturivissä, kun kyse on vaikkapa nuorten huumekokeiluista, mutta esimerkiksi huumekuolemien kohdalla reippaiden ulkoilmaihmisten Norja on viime vuosina kohauttanut väestömäärään nähden hälyttävillä tilastotiedoilla.
- Ylipäätään voidaan sanoa, että huumeiden käyttö on lisääntymässä kaikissa Pohjoismaissa, eikä tässä ole suuriakaan eroja maitten kesken. Pikemminkin voidaan sanoa, että kuva on muuttumassa enemmän ja enemmän samankaltaiseksi, sanoo projektisihteeri Petra Kouvonen Pohjoismaiden päihdetutkimuslautakunnasta (NAD).
Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisuudessa toimiva NAD pyrkii edistämään yhteiskuntatieteellistä alkoholi- ja huumealan tutkimusta.
- Eroja löytyy sen sijaan siinä, miten eri Pohjoismaat suhtautuvat näihin kasvaviin ongelmiin. Esimerkiksi Islannissa ja Ruotsissa on aivan selvästi edelleen vallalla tiukka linja eli yleisenä päätavoitteena on täysin huumeista vapaa yhteiskunta, Kouvonen toteaa.
- Sitten taas Norjassa ja nyttemmin myös Suomessa on otettu enemmän käyttöön toimia, joilla pyritään vähentämään myös huumeiden käytön haittoja.
Huumekuolemat pääsevät otsikoihin
Dramaattiset huumekuolemat löytävät helposti tiensä lehtien lööppeihin ja suuriin otsikoihin. Pohjoismaisessa vertailussa vuodelta 1996 sekä Tanskassa että Ruotsissa huumekuolemien määräksi arvioitiin noin 250, kun taas Norjassa määrä oli 185. Sen jälkeen huumekuolemat ovat lisääntyneet Norjassa melkoisesti. Huippu saavutettiin vuonna 1998, jolloin kuolemantapauksia oli 270 ja viime vuonnakin 220.
- Toisaalta täytyy muistaa, että huumekuolemat lisääntyvät kaikissa Euroopan maissa, esimerkiksi Saksassa kirjattiin viime vuonna 18 000 tapausta, sanoo vt. poliisitarkastaja Inge Sundeng Oslon poliisista.
- Mutta täytyy myöntää, että Norjan tilanne on huolestuttava. Tänä vuonna pelkästään Oslon alueella on ollut jo 71 kuolemantapausta, jotka ovat johtuneet yliannostuksesta.
Sundengin mukaan Norjan synkkää tilannetta selittää ainakin osittain se, että entistä halvempaa heroiinia on yhä enemmän tarjolla. Norjassa on myös muita Pohjoismaita kauemmin käytetty suonensisäisiä huumeita. Monet narkomaanit ovat myös huumeiden, lääkkeiden ja alkoholin sekakäyttäjiä, joiden kunto on päässyt pahasti rappeutumaan.
- Useimmat yliannostukseen menehtyneet ovat narkomaaneja, jotka ovat jo pitkään käyttäneet aineita, Sundeng sanoo.
Muotihuumeet tikittävä aikapommi
Petra Kouvosen mukaan huumeiden käytössä on tapahtunut eräänlainen kahtiajako, jossa syrjäytyneiden ja jo koukussa olevien huumeiden käyttäjien rinnalle on tullut aivan tavallisia nuoria, jotka kokeilevat muotihuumeilla kuten ekstaasilla. Kaikki huumeongelman parissa työtä tekevät ovat huolissaan siitä, että kynnys huumeiden käyttöön on madaltunut nuorten rave-partyissä.
- Tällainen kokeilukäyttö on kuin tikittävä aikapommi, jonka seuraukset eivät ole vielä edes aavistettavissa, Kouvonen sanoo.
Anders Möller Tanskan keskusrikospoliisista pitää nuorten ekstaasinkäyttöä tämän hetken polttavimpana ongelmana.
- Pahinta on, että nuoret ekstaasin käyttäjät eivät kerta kaikkiaan tajua aineen vaarallisuutta.
Möllerin mukaan nuoret saadaan muuttamaan käyttäytymistään vain, jos heidät saadaan vakuuttuneiksi ekstaasin vaaroista. Nuoret tarvitsevat tietoa, mutta omilla ehdoillaan.
- Tiedotuskampanjat voivat onnistua vain siinä tapauksessa, että huumeiden käyttäjiä ja vaaravyöhykkeessä olevia nuoria lähestytään kielellä, jota he ymmärtävät, Möller sanoo.
Hän uskookin, että juuri nyt Tanskassa meneillään oleva ronski, ekstaasin käyttäjiä "ivaava" kampanja saattaa onnistua tavoittamaan kohderyhmänsä.
Heroiinin salakuljetus albaanien käsissä
Kannabistuotteet ovat yleisin huume koko Pohjolassa. Norjassa heroiinin käyttö on lisääntynyt dramaattisesti lisääntyneen tarjonnan myötä, ja sama on tilanne myös Ruotsissa, missä amfetamiinin käyttö on ollut laajaa jo vuosikymmenien ajan.
- Heroiinin käytön laajuudesta saa pienen käsityksen takavarikoinneista. Kun vielä 80-luvun lopulla ja 90-luvun alussa poliisin ja tullin haaviin jäi 10-12 tai joskus ehkä 15 kiloa heroiinia, ovat takavarikot parin viime vuoden aikana olleet 60-70 kiloa vuodessa, kertoo huumeyksikössä työskentelevä Lennart Davidsson Ruotsin poliisiylihallituksesta.
Davidssonilla on selkeä käsitys heroiinin tiestä Ruotsiin.
- Heroiinin lisääntyneen salakuljetuksen takana ovat Kosovon ja Makedonian albaanit, hän sanoo ja saa tukea myös Norjan keskusrikospoliisilta, joka vuosiraportissaan piirtää samanlaisen kuvan heroiinin tuloreitistä.
Amfetamiini on puolestaan 90-prosenttisesti peräisin Puolan, Tshekin, Hollannin ja Belgian laboratorioista.
- Viime aikoina ainetta on alkanut tulla myös jonkin verran Baltian maista, Davidsson kertoo ja kiittelee Suomea aktiivisuudesta poliisiyhteistyössä, jolla pyritään tukkimaan huumeiden tulo Pohjoismaihin Baltian kautta.
STT-IKK
28.7.2000
