Käyttäjät lähes yksinomaan venäläistä väestönosaa
Viron huumeongelma räjähtänyt muutamassa vuodessa
Nelli Kalikova Viron aids-keskuksesta kertoo 43-vuotiaasta miehestä, joka on omien sanojensa mukaan käyttänyt huumeita 20 vuotta. Viidentoista ensimmäisen vuoden aikana mies tunsi henkilökohtaisesti kaikki huumeiden käyttäjät Virossa - mutta ei enää.
Narkoveteraanin kokemukset kuvaavat huumeongelman paisumista Virossa viime vuosina. Viron huumetilanteessa on myös oma yhteiskunnallinen erikoispiirteensä - huumeiden käyttäjät ovat lähes yksinomaan venäjänkielisiä miehiä.
Kalikovan mukaan on tapana arvioida, että huumeiden käyttäjiä on todellisuudessa noin kymmenen kertaa se määrä, joka hakee vapaaehtoisesti apua ongelmaansa. Viime vuonna hoitoon hakeutui noin tuhat suonensisäisten huumeiden käyttäjää - todellisuudessa heitä siis lienee kymmenisentuhatta.
Muiden huumeiden kuten hasiksen ja marihuanan osalta voi Kalikovan mukaan melko turvallisesti puhua samansuuruisesta käyttäjäkunnasta.
Sekä poliisin että aids-valistajien mielestä suurin ongelma on heroiini, jota Virossa pistää itseensä 6 000-8 000 narkomaania. Siirtyminen kotioloissa keitetystä nestemäisestä heroiinista vahvempaan puhtaaseen heroiiniin kesällä 1998 oli huumeliigojen todellinen taidonnäyte.
Puhdasta heroiinia myytiin pari viikkoa huomattavan edullisesti, ja kun käyttäjät oli saatu riippuvaisiksi, hinta nostettiin moninkertaiseksi. Paluuta entiseen ei ollut, koska vain uusi huume takasi riittävän vaikutuksen.
Lyhyt tie rikoksiin
Vielä 1990-luvun puolivälissä huumeiden käyttö oli Virossa vaiettu ongelma. Sittemmin lisääntynyt nuorisorikollisuus sekä yliannostus- ja hepatiittitapaukset saivat hälytyskellot soimaan.
Aids-tukikeskus ryhtyi selvittämään tilannetta 90-luvun jälkipuoliskolla.
- Kun julkaisimme tutkimuksen tulokset, reaktio oli hyvin kielteinen. Nyt ongelma jo myönnetään, mutta asia on ymmärretty liian myöhään, Kalikova sanoo.
Suurin osa huumeiden käyttäjistä on aloittanut kokeilunsa 14-20-vuotiaina. Ensimmäinen kontakti huumeisiin löytyy kaveripiiristä, ja riippuvuus johtaa pian rikoskierteeseen. Ensin varastetaan kotoa, sitten kaupoista ja lopulta siirrytään kadulle.
- Olemme nyt Virossa tässä vaiheessa. Minä en enää kävele illalla kotiin, otan taksin, Kalikova myöntää.
Myös poliisin tilastot puhuvat tylyä kieltään. Viime vuoden viitenä ensimmäisenä kuukautena huumeisiin liittyneitä rikoksia rekisteröitiin 112, tänä vuonna vastaava luku oli 430.
Nuoret venäläiset ulkona yhteiskunnasta
Kalikovan mukaan syyt huumeongelman kasvuun ovat yhteiskunnallisia, mitä ei Viron tapauksessa voi olla huomaamatta. Suonensisäisten huumeiden käyttäjistä yli 80 prosenttia on miehiä, ja käytännössä kaikki puhuvat äidinkielenään Venäjää.
Kalikova arvioi, että venäjänkielisen väestönosan integroiminen yhteiskuntaan on epäonnistunut.
Huumeongelman jakautuminen puolestaan viestii siitä, etteivät venäjän- ja vironkieliset nuoret ole paljonkaan tekemisissä keskenään.
STT-IKK
28.7.2000
