Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti
Poliittisten nuorisojärjestöjen puheenjohtajat: Koulut auki kunnallisvaaleille
Poliittisten nuorisojärjestöjen puheenjohtajat vetoavat oppilaitoksiin nuorten äänestysaktiivisuuden virittämiseksi mahdollisimman korkealle syksyn kunnallisvaaleissa.
Savonlinnassa kokoontuneiden nuorisojärjestöjohtajien mukaan on olemassa vaara, että nuorten aktiivisuus lokakuun kunnallisvaaleissa jää matalaksi. Nuorten äänen kuulumiseksi paikallistasolla olisi kuitenkin tärkeää, että nuorten äänestysprosentti nousisi korkeaksi.
- Oppilaitokset voivat nostaa nuorten aktiivisuutta esimerkiksi järjestämällä vaalipaneeleita tai muuten tutustumalla kunnan asioihin. Oppilaitosten rehtoreiden yhteistyössä yhteiskuntaopin opettajien kanssa on syytä pitää huoli siitä, että kunnallisvaalit huomioidaan kaikissa maamme oppilaitoksissa. Poliittiset nuorisojärjestöt ovat valmiita kaikkeen tarvittavaan yhteistyöhön asiassa, järjestöjohtajat toteavat.
Alueelliselle kuljetustuelle jatkoaikaa
Alueellista kuljetustukea koskevan lain voimassaoloaikaa on jatkettu vuoden 2000 loppuun. Valtioneuvosto päätti asiasta torstain antamallaan asetuksella.
Kuljetustukea maksetaan Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa sijaitsevien pk-yritysten tuotteiden kuljetuksille.
Tukea maksetaan yli 266 kilometriä pitkille kuljetuksille ja tuen suuruus voi olla 7-29 prosenttia kuljetusmaksusta. Kuljetusmatkan pituus määrää tukiprosentin suuruuden.
Kuljetustukia maksettiin vuonna 1999 noin 20 miljoonaa markkaa ja tukea saaneita pk-yrityksiä oli noin 250 kappaletta. Suurimmat kuljetustukea saaneista toimialoista olivat puuteollisuus ja betoniteollisuus.
Sisäministeriö päätti Itä- ja Pohjois-Suomen tavoite 1 -aluetuen jaosta
Itä- ja Pohjois-Suomen tavoite 1 -aluetuen jaosta sovittiin loppuvuoden osalta torstaina hallituksen raha-asiainvaliokunnan puollettua sisäministeriön ehdotusta. Sisäministeriö jakoi eri ministeriöille Euroopan aluekehitysrahaston tavoite 1 -tuen myöntämisvaltuutta Itä-Suomeen yhteensä 124,2 miljoonaa markkaa. Samalla sisäministeriö osoitti siitä aiheutuviin maksatuksiin määrärahaa yhteensä 31,5 miljoonaa markkaa.
Pohjois-Suomen kohdalla myöntämisvaltuutta jaettiin yhteensä vajaat 64,8 miljoonaa markkaa ja määrärahaa reilut 16,9 miljoonaa markkaa. Nyt myönnetyt arviomäärärahat perustuvat ministeriöiden toimittamiin arvioihin rahoitustarpeesta vuoden 2000 aikana. Loput määrärahoista osoitetaan ministeriöiden käyttöön, kun lisärahoitustarvetta ilmenee.
Maakuntien liittojen käyttöön tulevat osuudet jaetaan erillisellä päätöksellä. Itä-Suomen tavoite 1 -tuen myöntämisvaltuutta myönnettiin opetusministeriölle 10,7 miljoonaa, kauppa- ja teollisuusministeriölle 102,3 miljoonaa, työministeriölle 4,9 miljoonaa ja liikenneministeriölle 6,3 miljoonaa markkaa. Liikenneministeriölle myönnettiin koko summa määrärahana jo samalla kertaa.
Pohjois-Suomen aluetuen myöntämisvaltuutta jaettiin opetusministeriölle 9,27 miljoonaa, maa- ja metsätalousministeriölle 1,88 miljoonaa ja kauppa- ja teollisuusministeriölle 40,3 miljoonaa markkaa. Työministeriölle jaettiin myöntämisvaltuutta 2,18 miljoonaa ja liikenneministeriölle 1,92 miljoonaa markkaa. Liikenneministeriö sai myös Pohjois-Suomen osalta koko summan käyttöönsä saman tien.
Sosiaali- ja terveysministeriö sai sekä Itä- että Pohjois-Suomen tavoite 1-tuet täysimääräisinä jo helmikuussa tehdyssä vuoden ensimmäisessä jaossa.
Asukasliitto vaatii arava-asuntojen ja asumistuen lisäämistä
Asukasliiton mielestä uusien aravavuokra-asuntojen määrä on arvioitu valtionvarainministeriön talousarvioesityksessä liian pieneksi.
Liiton mukaan aravatalojen ja -asuntojen myynti omistusasunnoiksi johtaa vuokra-asuntojen vähenemiseen. Kovan rahan vuokra-asuntojen kohtuuttomat vuokrat ajavat hakijat kuntien asuntojonoihin.
Asukasliiton mukaan asumistukea tulisi lisätä, koska budjettiehdotuksessa asumistukeen käytettävä määrä on arvioitu nykyisten liian alhaisiksi määriteltyjen enimmäisasumismenojen mukaan.
- Esimerkiksi Helsingissä yksiöiden keskimääräinen vuokra ylittää neliötä kohden noin 30 markalla asumistuen hyväksymät enimmäismenot. Tämä merkitsee 30 neliön yksiössä noin 900 markkaa asumismenoja, joita asumistuki ei huomioi, liitto toteaa.
SYL: Opiskelijoille asuntoja yhteistyöllä
Opiskelijoiden asuntopulaan voidaan löytää ratkaisuja laajalla yhteistyöllä, korostaa Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtaja Tommi Himberg. Hän arvioi, että opiskelija-asuntojen tuotannon pahin pullonkaula on pula kohtuuhintaisista tonteista.
- Korkeakoulupaikkakunnilla pitäisi luoda strategia ongelmien ratkaisemiseksi. Asiaa pohtimaan olisi muodostettava esimerkiksi neuvottelukuntia, joissa olisivat edustettuina sekä kunta, oppilaitokset, opiskelijajärjestöt että opiskelija-asuntoyhteisö, Himberg linjaa.
Hänen mukaansa näin pystytään määrittämään kunnan opiskelija-asuntotarve ja tekemään ennakoivia ratkaisuja.
Himbergin mielestä opiskelija-asuntoyhteisöt tarvitsevat niille erikseen varattuja edullisia tontteja. Tonttien tulisi löytyä oppilaitosten läheisyydestä, kaupunkien keskustoista tai paikoista, joista on hyvät kulkuyhteydet.
- Kuntien luottamuselimissä olisi keskusteltava oman paikkakunnan opiskelijoiden asuntotilanteesta ja päätettävä, että kaupunkisuunnittelu huomioi opiskelija-asumisen tarpeet entistä määrätietoisemmin.
Himberg myös muistuttaa, että opiskelija-asuntojen riittävä määrä hillitsisi osaltaan asuntomarkkinoiden ylikuumenemista.
Komissio haluaa lisää virkamiehiä
EU:n komissioon pitäisi palkata 717 uutta virkamiestä, jotta se pystyisi hoitamaan sille annetut tehtävät. Tätä mieltä on puheenjohtaja Romano Prodin johtama työryhmä, joka esitteli työnsä tuloksia keskiviikkona Brysselissä.
Lisätyövoimaa tarvitaan itse asiassa 1 254 virkamiehen verran, mutta työryhmä säästäisi voimavaroja myös tehostamalla toimintaa, lakkauttamalla tarpeettomia toimintoja ja siirtämällä ihmisiä uusiin tehtäviin.
Säästöjä pitäisi syntyä myös siitä, että 600 virkamiestä suostutellaan varhaiseläkkeelle. Näistä paikoista 342 jätettäisiin täyttämättä, jolloin nettolisäys olisi 375 paikkaa.
Komissiolta puuttuu nyt virkamiehiä, joilla on asiantuntemusta talousvalvonnan, tietotekniikan ja henkilöstöjohtamisen aloilta, arvioi työryhmä. Juristejakin tarvittaisiin.
Työryhmän mielestä komissio voisi lakkauttaa tai vähentää osallistumistaan yhteensä 22 eri toimintoon, tai ulkoistaa nämä palvelut. Näitä ovat osallistuminen näyttelyihin ja messuihin, ydinturvatarkastukset ja edustus komission ammattiyhdistyksissä.
Esimerkiksi palkanmaksu voitaisiin ulkoistaa, työryhmä ehdottaa. Komission ammattiyhdistykset ovat suhtautuneet varsin varauksellisesti virkamieskunnan ehtojen muuttamiseen. Edellisen komission aikana virkamiehet lakkoilivat useamman kerran vastalauseena uudistussuunnitelmille.
Koonnut: IKK
28.7.2000
