Romanit pohtivat Prahassa asemaansa
Kansainvälinen romaniunioni toi romanijohtajat ympäri maailmaa Prahaan pohtimaan asemaansa nykymaailmassa. Romanivähemmistöjen asema useissa maissa on merkittävästi huonontunut kommunismin romahtamisen jälkeen.
Sosialistisissa maissa romanivähemmistöille taattiin perusoikeudet. Nyt markkinatalouteen hiljattain siirtyneissä maissa romanit ovat jääneet entistä ulkopuolisemmiksi. Samaan aikaan kun itäisen euroopan maiden pääkaupungit muistuttavat yhä enemmän rikkaita länsieurooppalaisia kaupunkeja, osa maiden romaniväestöstä elää lähes keskiaikaisissa olosuhteissa.
- Kymmenen vuotta sen jälkeen, kun rautaesirippu murtui, Eurooppaan on vaarassa nousta uusia muureja, muotoili Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin vähemmistövaltuutettu Max von der Stoel.
Hänen mukaansa vähemmistöjen ongelmat koskevat erityisesti Euroopan maiden romaniväestöä. Joissain maissa voidaan puhua jopa romanivainoista.
Kongressissa kansainvälinen romaniunioni pohtii, miten romanit sopeutuisivat paremmin yhdentyvään Eurooppaan. Lisäksi kokouksessa käsitellään kosovonromanien asemaa, liiton uusia hallinnollisia malleja sisällä sekä keinoja, joilla eri maiden romanit voisivat lisätä oikeuksiaan.
Prahan kokous on kansainvälisen romaniunionin viides tapaaminen. Eri maiden delegaatiot edustavat maailman 7-12 miljoonaa romania. Kongressiin osallistuu noin 250 osanottajaa 35 eri maasta.
Suomi askeleen edellä
Suomesta ei tällä kertaa ole omaa edustusta Prahan kokouksessa. Miranda Vuolasranta Sosiaali- ja terveysministeriön romaniasiain neuvottelukunnasta kertoi STT:lle, ettei Suomessa ole omaa romanijärjestöjen keskusjärjestöä, vaan valtionhallinnon yhteydessä toimiva romaniasioiden neuvottelukunta, joka ei ole riippumaton järjestöelin.
- Useimmissa Euroopan maissa romaneilla ei ole tällaista valtionhallinnossa olevaa elintä, Vuolasranta kertoi.
- Tietyllä tavalla olemme tässä asiassa askeleen edellä, hän jatkoi. - Päätimme tänä vuonna, että tyydymme tällä kertaa vain tarkkailijamandaattiin unionissa, kertoi Vuolasranta.
Suomalaisista on romaneita noin 10 000. Lisäksi Ruotsissa asuu noin 3 000 romania, jotka ovat Suomen kansalaisia.
Romanien ongelmat myös EU:n ongelmia
EU on aiempaa kiinnostuneempi romanien kohtalosta eri puolilla Eurooppaa, sillä monilla EU:n jäsenneuvotteluja käyvillä mailla on merkittävä romanivähemmistö ja kyseenalainen maine sen kohtelussa.
Prahan valinta kokouspaikaksi oli symbolinen: EU:n jäsenmaaksi mielivää Tsekin tasavaltaa on arvosteltu paljon maan romanien huonosta kohtelusta.
Romaneja on myös pyrkinyt yhä enemmän turvapaikanhakijoina EU-maihin.
Tiistaina 46 Ranskaan pyrkinyttä unkarinromania jätti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle valituksen, sillä heidän turvapaikkahakemuksensa oli hylätty.
Turvapaikan hakijat ilmoittivat, että skinheadit olivat hyökänneet heidän kimppuunsa heidän kotikylässään ja polttaneet heidän asuntonsa. Myös Suomi on karkottamassa useita turvapaikkaa hakeneita romaneja uuden turvapaikanhakijoiden pikakäsittelyä koskevan lain turvin.
STT-IKK
28.7.2000
