Sienisadosta tulossa viimevuotista parempi
Etelä- ja Keski-Suomessa kannattaa jo lähteä sienestämään, sillä kantarelleja ja herkkutatteja lymyää metsissä runsaasti. Pohjois-Suomessa koko sienikausi saattaa kuitenkin jäädä lyhyeksi ja anniltaan huonoksi.
Varhaissienisato lupaa tämän vuoden sienikaudesta parempaa kuin viime vuonna, jolloin hellekesä jätti sadon erittäin niukaksi. Metsäntutkimuslaitoksen valtakunnalliseen seurantaan on tällä viikolla kerääntynyt runsaasti havaintoja erityisesti kantarelleista ja herkkutateista.
- Esiintymiä on aina Pohjois-Karjalan korkeudella asti, ja paikoin eteläisessä Suomessa sato vaikuttaa jo keskimääräistä runsaammalta. Ainoastaan Pohjois-Suomesta ja Lapin läänistä ilmoituksia on tullut vähän, sanoo vanhempi tutkija Kauko Salo Metsäntutkimuslaitoksesta.
Vaikka sienistöltään parasta maankolkkaa ei oikeastaan voi nimetä, sieni lymyää yleensä lajinsa suhteen tyypillisellä kasvupaikalla. Suomalaisten suosikki kantarelli kasvaa tavallisesti koivumetsikössä.
Herkkutatteja taas löytyy helpoiten kuusimetsistä. Männikössäkään samoileva ei aina sienettä jää, sillä mäntyjen juurilla kasvaa esimerkiksi männynherkkutatteja.
Pääsato elokuussa
Kosteus on sienisadon kehittymisen kannalta oleellisin tekijä, ja sadetta on tänä vuonna pitkin kesääkin riittänyt. Sademäärissä on kuitenkin ollut suuria paikallisia vaihteluja, joten tarkan sieniennusteen tekeminen on vaikeaa.
- Naapuruskuntien kesken tilanne voi vielä vaihdella niin, että toisessa on huippusato ja toisessa tuskin mitään. Sienien pääsato valmistunee kuitenkin koko maassa elokuun alkuviikkoina, Salo arvioi.
Parin viikon sisällä metsistä pitäisi tavata myös haperoita ja rouskuja. Syksymmällä esiin nousevat mm. lampaankääpä, musta torvisieni ja suppilovahvero.
- Voi olla, että sienikausi jää tänä vuonna tavanomaista lyhyemmäksi, sillä nyt ollaan jo kolme viikkoa myöhässä vuoden 1998 huippusadon valmistumisesta. Erityisesti pohjoisessa kausi voi loppua lyhyeen, jos yöpakkaset tulevat varhain, Salo jatkaa.
STT-IKK
28.7.2000
