Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden määrä kasvaa mutta määritelmä puuttuu
Suomen elintarvikelainsäädäntö ei toistaiseksi tunne käsitettä funktionaalinen elintarvike. Lain mukaan terveyteen liittyvien väittämien ja lääkkeellisten tietojen antaminen elintarvikkeesta on kielletty.
- Sairauden ehkäisemisestä, hoitamisesta tai parantamisesta ei siis voida puhua. Ravintoaineen vaikutuksista elimistössä sen sijaan voidaan, erikoistutkija Auli Suojanen elintarvikevirastosta selventää.
Siitä, millaiset väitteet voidaan markkinoinnissa sallia, käydään jatkuvaa rajanvetoa. Elintarviketeollisuuden toivomuksesta kolme vuotta sitten laadittua Lääke- ja terveysväitteiden valvontaopasta uusitaan parhaillaan Elintarvikevirastossa.
- Uusissa ohjeissa pyritään määrittelemään entistä tarkemmin, millaisin ehdoin tuotteiden voidaan väittää vaikuttavan terveyteen. Tavoitteemme on kertoa varsin konkreettisesti, paljonko esimerkiksi tuotteessa, jonka väitetään alentavan kolesterolia, saa enintään olla tyydyttyneitä rasvahappoja, Suojanen kertoo.
Kaikkia terveysvaikutteisiksi väitettyjä tuotteita ei uusissakaan ohjeissa kuitenkaan määritellä. Suojasen mukaan ohjeistoon on kerätty elintarvikkeita, joilla saattaa olla kansanterveyden kannalta erityistä merkitystä.
Käytännöt vaihtelevat maittain
Suojanen myöntää, että paine määritellä funktionaaliset elintarvikkeet myös Suomen lainsäädännössä kasvaa kaikenaikaa. Euroopan unionin pakkauslainsäädäntöä on tulkittu hänen mukaansa jäsenmaissa varsin vaihtelevasti. Pakkausdirektiivin uusiminen on kuitenkin otettu jo EU:n komission työlistalle.
Komission on tarkoitus antaa funktionaalisia väitteitä koskeva ehdotuksensa kesällä 2001 ja seuraavana vuonna sen tulisi olla jo parlamentin hyväksyttävänä. Suojanen pitää aikataulua varsin kunnianhimoisena.
Kansainvälisessä elintarvikelainsäädännön harmonaattityössä terveysväitteitä koskevista väitteistä on keskusteltu jo pitkään.
- Terveysväitteiden sallimiseen suhtaudutaan maailmalla yhä myönteisemmin. Yksimielisesti on kuitenkin todettu, ettei yksittäisiä elintarvikkeita saa markkinoida kokonaisruokavalion kustannuksella, Suojanen korostaa.
Terveellistä vai terveysvaikutteista?
Moni kuluttaja on funktionaalisten elintarvikkeiden edessä ymmällään. Eineshyllyjen välissä epäluulo iskee: voiko makkarasta tosiaan tehdä terveellistä muuttamalla sen rasvakoostumusta? Ovatko vitaminoidut makeiset sittenkin pelkkä mainoskupla? Eivätkö kaurapuuro ja ruisleipä enää riitäkään pitämään kehoa kunnossa?
Yksimielisesti hyväksyttyä määritelmää funktionaalisille eli terveysvaikutteisille elintarvikkeille ei ole toistaiseksi onnistuttu laatimaan. Elintarvikelainsäädännön näkökulmasta niitä ei karkeasti ottaen ole olemassakaan. Kuitenkin niistä on toivottu ja povattu jopa elintarviketeollisuuden pelastajaa.
Tutkija Mari Niva Kuluttajatutkimuskeskuksesta toteaa, että uusista terveysvaikutteisista tuotteista on annettu julkisuudessa varsin positiivinen ja ongelmaton kuva. Kuluttajat eivät kuitenkaan hyväksy markkinoille tunkeutuvia uutuustuotteita välttämättä aivan varauksettomasti.
Myös vanhastaan terveelliseksi tiedettyä perusruokaa voidaan Nivan mukaan pitää funktionaalisena. Julkisessa keskustelussa funktionaalisiksi on kuitenkin määritetty yleensä ainoastaan uudenlaiset, teknologisen prosessin avulla tuotetut elintarvikkeet.
Kuluttajat tekevätkin Nivan mukaan selvän erottelun luonnostaan terveellisten ja usein keinotekoisiksi koettujen, teknologisesti tuotettujen terveysvaikutteisten elintarvikkeiden välillä.
Ruoan ja ruoantuotannon luonnollisuuden ihanne on viime vuosina noussut esiin monissa tutkimuksissa.
Haittavaikutukset huolestuttavat
Funktionaalinen elintarvike on käsitteenä suhteellisen uusi. Niva muistelee kuulleensa termin julkisessa keskustelussa ensi kertaa vuonna 1995, kun Raision Benecol-margariini tuli markkinoille.
Viime vuosina funktionaalisina esiteltyjä elintarvikkeita on tuotu markkinoille koko liuta. Moni kuluttaja suhtautuu Nivan mukaan tuotetulokkaisiin kuitenkin yhä epäluuloisesti.
- Ihmiset pohtivat, ovatko tällaiset tuotteet ylipäätään tarpeellisia. Eikö enää riitä, että syö vanhojen oppien mukaisesti tasapainoisesti ja monipuolisesti, välttäen rasvaa ja suolaa?
Elintarviketeollisuudessa on laskettu kansan kasvavan terveystietoisuuden varaan. Myös väestön ikääntymisen on kaavailtu lisäävän funktionaalisten elintarvikkeiden kysyntää.
Niva epäilee kuitenkin, että monet ovat haluttomia kiinnittämään yhä enemmän huomiota siihen, mitä syövät.
- Tavallaan kai pelätään, että samalla kun syöminen alistetaan ainaiselle terveyskeskustelulle, siitä katoaa nautinto, Niva tulkitsee.
Nivan mukaan lääkkeen kaltaisina markkinoituihin, terveysvaikutteisiin tuotteisiin liitetään herkästi uhkakuvia mahdollisista sivuvaikutuksista.
- Jos tuotteella väitetään olevan lääkkeen tapaan terveyttä edistäviä vaikutuksia, niitä tulisi kuluttajien mielestä myös tutkia kuten lääkkeitä: kliinisin kokein, myös haittavaikutukset huomioiden.
Uusien teknologisten tuotteiden turvallisuus huolestuttaa erityisesti pienten lasten vanhempia.
Uutuuden sovittava perinteisiin
Teollisesti tuotettuihin funktionaalisiin elintarvikkeisiin on yleensä lisätty jotakin terveyttä edistävää. Toisista taas on poistettu jotakin terveydelle haitallista.
Jos terveyttä edistäväksi väitetty ainesosa tuntuu ikään kuin sopivan luontevasti tuotteeseen, se saatetaan Nivan mukaan hyväksyä varsin helpostikin.
- Terveellisten ainesten lisääminen tunnetusti epäterveelliseen tuotteeseen on ristiriitaista ja hämmentävää. Moni pitää esimerkiksi vitaminoituja karamelleja pelkkänä humpuukina.
Niva toteaakin, että tällaisissa tuotteissa funktionaalisuus nähdään herkästi pelkkänä mainoskikkana, jonka vuoksi koko käsite kärsii inflaatiota.
Elintarviketeollisuudessa uskotaan vakaasti kansan pyrkivän yhä terveellisempään elämään. Suomalaiset kuluttavatkin kasviksia ja hedelmiä selvästi aiempaa enemmän ja maitorasvan käyttö vähenee.
Niva uskoo kuitenkin, että funktionaalisten elintarvikkeiden täytyy menestyäkseen sopia vanhaan monipuolisen ja vaihtelevan ruokavalion ihanteeseen.
Perinteisesti terveellisyyteen on pyritty syömällä kohtuullisesti, kuitenkin pienet herkutteluhetket sallien. Tasapainoa on haettu suhteuttamalla energiansaanti sen kulutukseen ja välttämällä tiettyjä epäterveellisiä aineita.
- Kuluttajien käsitykset terveellisyydestä ovat varsin vakiintuneita. Elintarviketeollisuudessa ei ole ehkä kuitenkaan kiinnitetty riittävästi huomiota siihen, että jos uudet tuotteet poikkeavat suuresti tutuista ja totutuista, ei niitä välttämättä hyväksytä, Niva summaa
Tehostettua terveellisyyttä
Funktionaalisella eli terveysvaikutteisella elintarvikkeella tarkoitetaan tuotetta, joka ravitsemuksellisen vaikutuksen lisäksi vaikuttaa suotuisasti yhteen tai useampaan kehon toimintoon. Tällä tarkoitetaan, että tuote joko edistää hyvinvointia tai ehkäisee sairauksilta.
Yksimielisesti hyväksyttyä funktionaalisen elintarvikkeen määritelmää ei kuitenkaan ole vielä toistaiseksi onnistuttu laatimaan.
Tuotteiden luokittelun ja markkinoinnin lähtökohdat vaihtelevat maittain. Euroopan unionissa yhteisten säännösten laatiminen on vasta työn alla. Suomessa funktionaalisista elintarvikkeista esitettyjä väittämiä ohjaa yleinen elintarvikelainsäädäntö.
STT-IKK
28.7.2000
