Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Terveyselintarvikkeilla vielä matkaa miljoonamarkkinoihin



Koska funktionaalisille elintarvikkeille ei toistaiseksi ole yksimielisesti hyväksyttyä määritelmää, on mahdotonta sanoa, kuinka paljon niitä tällä hetkellä on markkinoilla.


Elintarviketeollisuusliiton johtaja Seppo Heiskanen kertoo, että vielä ei voida puhua varsinaisista miljoonamarkkinoista. Terveyttä edistävien elintarvikkeiden kehittämiseen satsataan kuitenkin Suomessa vuosittain liki 60 miljoonaa markkaa.

- Lähes neljännestä koko elintarvikealan tuotekehitysrahoista ei heitettäisi koriin, jonka tuottavuuteen ei uskota, Heiskanen toteaa.

Purukumeissa ksylitolituotteiden markkinaosuus on jo yli 90 prosenttia ja maustamattoman piimänkin markkinoilla terveysvaikutteiset tuotteet ovat kirineet kärkeen.

- Benecolin osuus margariinien myyntimääristä on vain parin prosentin luokkaa, mutta myyntiarvosta se lohkaisee liki kymmenen prosenttia, Heiskanen laskee.

Hän uskoo vakaasti, että kuluttajat ovat kyllä valmiita maksamaan terveysvaikutteisista tuotteista, jollei hintaero tavanomaisiin tuotteisiin nähden ole kohtuuton.

- Jos tuotetta voidaan markkinoida terveysvaikutteisena, näyttää sille löytyvän myös ostajia.

Heiskanen korostaa, että tutkimuksin osoitetuista terveysvaikutuksista tulisi voida kertoa kuluttajille selkeästi niin mainoksissa kuin pakkausmerkinnöissäkin.
- Pelastajabakteereista puhuminen on turhan epämääräistä.


Länsivienti vaatii uusia tuotteita

- Uusien funktionaalisten elintarvikkeiden kehittäminen on pitkä prosessi, eikä tutkimuksia tehdä ihan pikkurahalla, Heiskanen sanoo.

Viime vuosina tutkimus on keskittynyt lähinnä terveysvaikutteisten maitovalmisteiden kehittelyyn. Heiskanen arvelee, että lähivuosina myös ruisleipärintamalla on odotettavissa aivan uuden tyyppisiä sovelluksia.

- Kauran ja pellavaöljyn vaikutusten tutkimukseen on panostettu paljon. Myös marjoja tutkitaan, mutta useimmat alan yritykset ovat niin pieniä, ettei niillä ole resursseja viedä pitkällisiä kliinisiä tutkimuksia loppuun asti, Heiskanen toteaa.

Tällä hetkellä Suomen elintarviketeollisuuden tärkein kauppakumppani on Venäjä.

- Rajan taakse viedään toistaiseksi enimmäkseen varsin tavanomaisia elintarvikkeita. Jos kuitenkin haluamme havitella tulevaisuudessa menestystä myös länsimarkkinoilla, on meidän pystyttävä kehittämään aivan uuden tyyppisiä, poikkeavia tuotteita, Heiskanen huomauttaa.

STT-IKK
28.7.2000


Talous -sivulle