Nuoret ovat vaativia mediankäyttäjiä
Nuoret ovat vaativia, mutta myös yllättävän kustannustietoisia mediankäyttäjiä. Tekninen prameus ei riitä, jos siitä joutuu maksamaan liian suuren hinnat. Näyttävät nettisivut tai WAP-palvelut ärsyttävät nuoria hitaudellaan ja kalleudellaan.
- Mediapaljouden keskellä kasvaneet nuoret tuntevat mediansa ja myös etsivät itselleen tarkoituksenmukaisimpia ratkaisuja, jotka ovat nimenomaan sisällöllisesti riittävän hyviä. Tarkoituksenmukaisin ei ole aina suinkaan teknisesti paras, jos teknisestä lisäarvosta joutuu maksamaan liian suuren hinnan, kertoi mediasosiologi Annikka Suoninen Jyväskylän yliopistosta.
Suoninen puhui Lappeenrannassa audiovisuaalisen alan Media & Message -tapahtumassa.
Mediavaihtoehtojen määrän lisääntyminen on vähentänyt perinteisen perhekatselun merkitystä. Kiistoja ei Suonisen mukaan enää käydä siitä, mitä katsellaan, vaan pikemminkin, kenen ohjelmaa ja milloin perheen ykköstelevisiosta seurataan.
- Jo alle kouluikäiset tunnistavat eri medioiden tehokeinot eivätkä innostu televisiosta tietokoneen tontilla. Näennäinen audiovisuaalisuus tai interaktiivisuus eivät myöskään kiinnosta. Nuoret eivät juuri lähettele tekstiviestejä ajankohtaisohjelmiin, mutta osaavat vaatia esimerkiksi cd-rompuilta enemmän kuin aikuiset, Suoninen kuvasi.
Teknologialähtöinen tulevaisuus
Nuorten mediakäyttö ei ole yhtenäistä, vaan sitä ohjaavat henkilökohtaisten kiinnostuksen kohteet. Jos harrastuksena on jääkiekko tai roolipelit, ne näkyvät valinnoissa.
Suonisen mukaan eurooppalaisessa mittakaavassa suomalainen nuori on edelleenkin poikkeuksellinen, koska myös perinteiset mediat, kirja ja sanomalehti ovat säilyttäneet asemansa.
- Esimerkiksi Englannissa ja Tanskassa televisio on korostunut kirjan ja lehden kustannuksella, mutta Suomessa nuoret ovat monipuolisia mediakäyttäjiä - verkkoviestintä on suhteellisen sulassa sovussa perinteisen median kanssa.
Suoninen korostaa, että useimmat nuoret harjoittavat tiukkaa kustannus-hyöty -analyysia: Jos isällä on rahaa ja avokätisyyttä, tekstiviestien lähettelyssä voidaan mennä äärimmäisyyksiin, mutta valtaosa on siirtänyt esimerkiksi nettaamisensa kouluun juuri kustannussyistä.
- Suomessa tulevaisuudenkuvia on maalailtu kaiken kaikkiaan liian teknologialähtöisesti. On unohdettu, että teknologia muuttuu näkyväksi vasta, kun se muuttuu osaksi käyttäjien arkipäivää.
Suonisen mielestä sisältötuotannon tulisi kulkea teknologiavetoisen ajattelun edellä, koska käyttäjät kiinnostuvat vempaimista todella vasta siinä vaiheessa, kun huomaavat, että niillä voi tehdä jotakin heitä itseään kiinnostavaa.
STT-IKK
28.7.2000
