Selvitysmiehen asuntopoliittinen strategia valmistui
Asuntomarkkinoiden vakautta ja sosiaalista eheyttä kehitettävä
Selvitysmies Peter Fredriksson luovutti torstaina asuntoministeri Suvi-Anne Siimekselle ehdotuksen asuntopoliittiseksi strategiaksi vuosiksi 2000-2003.Asuntopoliittisen strategian tarkoituksena on luoda edellytykset kohtuuhintaisen asuntotarjonnan lisäämiselle elinkaarilaatua, alueellista tasapainoa, sosiaalista eheyttä ja ihmisten valinnaisuutta edistävällä tavalla.
Asuntopoliittisen strategian perustavoite on luoda lähivuosiksi edellytykset kohtuuhintaisten ja elinkaariedullisten asuntojen tarjontaan sekä turvata asuntojen saatavuus myös erittäin kiireellisessä asunnontarpeessa oleville.
- Tämä ei onnistu ilman valtion, kuntien, yleishyödyllisten yhteisöjen ja rakennusalan tiivistä yhteistyötä ja sitoutumista, sanoi Peter Fredriksson strategian luovutustilaisuudessa Helsingissä.
Asuntopoliittiseen strategiaan kuuluu kaikkiaan 66 toimenpide-ehdotusta.
Lisää asuntoja pääkaupunkiseudulle
Strategian mukaan valtiovallan pitäisi panostaa kohtuuhintaisten asuntojen tarjonnan ja erityisesti vuokra- ja asumisoikeusasuntojen uustuotannon edellytysten parantamiseen.
Selvitysmies Fredriksson ehdottaa, että valtion rahoittaman vuokra- ja asumisoikeusasuntojen uustuotannon määrää lisätään siten, että niitä rakennetaan vuodesta 2001 lähtien 14 000 asuntoa vuodessa eli koko hallituskaudella yhteensä 55 000 asuntoa.
Pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien osuus valtion rahoittamista uusista vuokra- ja asumisoikeusasunnoista olisi puolet ja muiden kasvukeskusten osuus 25 %. Strategiassa kiinnitetään myös huomiota siihen, ett asuntorahaston varainhankinta on turvattava.
Yhteistoiminta-asiakirjalla asuntotarjonnan turvaa
Fredriksson ehdottaa myös, että valtion, pääkaupunkisedun ja kehyskuntien kesken sovitaan toimenpiteistä riittävän asuntotarjonnan turvaamiseksi.
Yhteistoiminta-asiakirjaan tulisi sisältyä toimenpiteet valtion ja kuntien asuntorakentamiseen tarkoitetun tonttitarjonnan lisäämisestä, valtion tukeman asuntotuotannon osuudesta ja sijainnista, pientalotuotannon lisäämisestä, joukkoliikenneratkaisuista sekä asunnottomuuden vähentämisestä.
Toimenpiteet koskevat lähivuosia (2000-2003), mutta niillä on vaikutuksensa pitkälle sopimusjakson jälkeenkin.
Pääomamarkkinoiden uusien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi selvitysmies ehdottaa, että luodaan valtion ja kuntien yhteinen takausjärjestelmä vapaarahoitteisten vuokra- ja asumis-oikeusasuntojen rahoitukseen.
Uuteen järjestelmään liittyisi valtion asuntorahaston laatu- ja kustannusvalvonta. Uuteen takaukseen perustuvan tuotannon tavoitteena olisi vuodesta 2001 lähtien rakentaa 2500 vapaarahoitteista vuokra- ja asumisoikeusasuntoa eli hallituskaudella yhteensä 7500 asuntoa.
Vuokramarkkinoille vakautta
Kohtuuttomien vuokrankorotusten hillitsemiseksi ja vuokranantajien ja vuokralaisten sopimusmenettelyn selkiyttämiseksi Fredriksson ehdottaa muutosta lakiin asuinhuoneiston vuokrauksesta.
Vuokralaisen irtisanomissuojaa toistaiseksi voimassa olevassa vuokrasuhteessa tulisi parantaa siten, että sopimuksen irtisanominen ei ole keino vuokran korottamiseksi kohtuuttomalle tasolle.
Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen jälleenvuokrausta tulisi edistää siten, että kunnille ja yleishyödyllisille yhteisöille myönnettäisiin avustusta jälleenvuokrauksesta aiheutuneiden tappioiden kattamiseen.
Asumistukea tulisi kehittää asumismenojen pitämiseksi kohtuullisina. Fredriksson ehdottaa, että asumis- ja toimeentulotuen yhteensovittamista jatketaan ja asumistuen määräytymistä muutetaan joustavammaksi.
Elinkaariajattelua rakentamiseen
Rakentamisen laadun, asumisen terveellisyyden sekä kustannus- ja ekotehokkuuden kannalta on välttämätöntä, että elinkaariajattelu otetaan käyttöön asuntojen uustuotannossa, korjaamisessa ja kiinteistönpidossa.
Tässä valtion rahoittama asuntotuotanto voisi olla selvitysmiehen mukaan esikuva.
Fredriksson ehdottaa arava- ja korkotukitaloille myös uutta elinkaarilainaa, johon valtio myöntäisi korkotukea tai täytetakauksen. Elinkaarilainaa myönnettäisiin mm. ylläpitotoimiin, jotka pidentäisivät kiinteistön elinikää.
Strategiassa ehdotetaan myös, että valtion tuella perusparannetaan vuosittain 10 000 asuntoa elinkaarimallin mukaisesti. Tarpeettoman suurten kertakorjausten osuutta vähennetään alentamalla perusparannuslainoituksen enimmäislainamääriä nykyisestä 10-15 %.
Väestöltään vähenevien alueiden vuokra-asuntojen vajaakäyttö estettävä
Selvitysmies ehdottaa, että valtion, kuntien ja kiinteistöjen omistajien kesken luodaan yhteistoiminta- ja sopimusmenettely, jossa valtion varoin tuetaan toimenpiteitä aravatalojen talouden tervehdyttämiseksi sekä asuntojen käyttötarkoituksen ja hallintamuodon muuttamiseksi.
Tällaisia toimia olisivat mm. vuosimaksu-, korko- ja lainajärjestelyt, tervehdyttämisavustukset, velkasaneeraus sekä korjausrahoituksen suuntaaminen.
Selvitysmies esittää valtion talousarvioon varattavaksi tämän toiminnan tehostamiseen vuosina 2001-2003 vuosittain 10 milj. markkaa.
Selvitysmies Peter Fredrikssonin Asuntopoliittinen strategia 2000-2003 on internetissä osoitteessa: http://www.vyh.fi/palvelut/julkaisu/elektro/asuminen/sy382.pdf (PDF-muodossa 798 kb)
Lue myös asuntoministeri Suvi-Anne Siimeksen vastaus selvitysmiehen ehdotukseen
VT
28.1.2000
