Oikeusasiamies Söderman: Heikennys nykytilanteeseen
EU:n avoimuusesitys nostatti epäilyjä
EU:n komissio antoi keskiviikkona esityksensä EU-elinten asiakirjojen avoimuudesta, joka herätti tuoreeltaan runsaasti epäilyjä. Esitys sisältää useita poikkeuksia ja tulkinnanvaraa siitä, milloin asiakirja on salainen.Euroopan oikeusasiamies Jacob Söderman katsoo, että ehdotetun mukaisena asetus merkitsisi heikennystä nykytilanteeseen.
- Tarkoitus voi olla hyvä, mutta ei lopputulos ainakaan vielä ole sitä. Tässä on parlamentilla paljon töitä, Söderman sanoi keskiviikkona.
Avoimuusasioihin perehtynyt Vihreän ryhmän puheenjohtaja, europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.) luonnehti esitystä "erittäin vaaralliseksi".
- On todellakin olemassa vaara siitä, että avoimuus kapenee, Hautala sanoi.
Asetus määrittää ehdot, joiden mukaan kansalaisilla on oikeus nähdä EU:n ministerineuvoston, komission ja parlamentin hallussa olevia asiakirjoja.
Söderman katsoo myönteiseksi sen, että asetus sisältää jäsenmaista EU-instituutioille lähetetyn postin. Lähettäjä voi kuitenkin vaatia paperien salassapitoa, mikä on tuntematon käytäntö Pohjoismaissa.
- Silloin sisääntulevan postin julkistamisella ei ole juuri mitään merkitystä, Söderman totesi.
Söderman toteaa esimerkkinä, että jokainen laittomuuksia hautova pyytää epäilemättä salaista käsittelyä kirjeenvaihdolleen.
Asiakirjoja on asetusesityksen mukaan anottava kirjallisesti ja niitä voi joutua odottamaan kuukauden. Poikkeustapauksissa odotusaika voi venyä kahteen kuukauteen.
"Täysin pöyristyttävää"
Södermanin mielestä esitys sisältää liikaa pakollisia poikkeuksia ei-julkista asiakirjoista. Poikkeuksiksi katsotaan sellaiset tapaukset, jolloin julkistamisen katsotaan heikentävän tietyn asian suojelemista. Eräät poikkeukset ovat Södermanin mukaan liian laveasti määriteltyinä.
Poikkeukset koskevat mm. yleistä turvallisuutta, puolustusta ja kansainvälisiä suhteita, jäsenmaiden ja instituutioiden välisiä suhteita, taloudellisia sitoumuksia ja rahan vakautta. Näihin Södermanille ei ole huomauttamista.
Hankalana Söderman pitää asiakirjoja, jotka liittyvät komission EU-lainsäädännön valvontaan jäsenmaissa. Hänen mukaansa näiden salaisiksi julistaminen olisi "täysin pöyristyttävää".
- Menettelyä on tähän asti arvosteltu liian suljetuksi. Nyt vastaukseksi komissio keksi, että ne julistetaan pakollisesti salaisiksi, Söderman ihmetteli.
Heidi Hautala puuttuu samaan asiaan.
- EU:hun jostakin asiasta kannelleen oikeusturvan kannalta olisi tärkeää tietää, miksi valitus ei johda tutkimukseen, Hautala sanoi.
Lisäksi kaikki sellainen toiminta, joka haittaa hallinnon tehokuutta, olisi esityksen mukaan salaista. Kategoriaan voi Södermanin mielestä keksiä mitä tahansa.
Söderman ei edelleen ymmärrä, miksi pakollisten listalla ovat jäsenmaiden väliset ja instituutioiden väliset suhteet. Söderman kysyy lisäksi, miksi tilintarkastukset olisivat yllättäen tulossa salaisiksi.
Söderman puuttuu myös kohtaan, jonka mukaan EU-elinten pitäisi taata halukkaille pääsy asiakirjarekisteriin. Sen sijaan ketään ei velvoiteta ylläpitämään rekisteriä.
Salaisiksi jäisi esityksen mukaan myös ns. sisäiseen käyttöön tarkoitetut paperit, joihin kuuluvat myös lakiosaston lausunnot. Nämä pitäisi Södermanin mielestä julkistaa, koska monet keskeiset EU-päätökset perustuvat niihin. Tähän asti julkistaminen on ollut harkinnanvaraista.
Hautala pelkäsi kohdan johtavan siihen, että kaksi kolmasosaa papereista julistetaan sisäiseen käyttöön tarkoitetuiksi.
- Erittäin suuri musta aukko, Hautala luonnehti.
EU-parlamentissa asiaa puitiin tuoreeltaan keskiviikkona yhteistyöryhmässä, johon kuuluu suomalaisista Hautalan lisäksi Astrid Thors (r.).
Myös Euroopan journalistiliitto (EFJ) on varoittanut asetuksen uhkaavan avoimuutta. EFJ suositti aiemmin tässä kuussa ehdotuksen hylkäämistä ja asetuksen valmistelemista kokonaan uudelleen.
Amsterdamin sopimuksen mukaan EU-asiakirjat ovat julkisia, ellei niitä ole erikseen julistettu salaisiksi. Avoimuusasetuksen on määrä tulla voimaan viimeistään 1. toukokuuta 2001.
STT-MH
28.1.2000
